KIRJOITUKSET JA PUHEET

Antti Lizeliuksen muistomerkin/ veistosmonumentin paljastaminen ja vastaanottaminen 12.10.2008, Mynämäki

Herra Arkkipiispa, hyvät läsnäolijat
Mynämäen rovasti, äidinkielen viljelijä, kansanvalistaja, hengenmies; näillä sanoilla Antti Lizeliusta kuvaillaan tuolla kirkkomaalla olevassa muistokivessä. Kansanmies saa nyt tällä muistomerkillä, tälle paikalle sijoitetulla veistosmonumentilla näkyvän aseman mynämäkeläisten arkielämässä. Siinä arjessa, jota hän aikoinaan oli elämäntyöllään rakentamassa ja helpottamassa 240 vuotta sitten. Olemme ylpeitä tästä, että muistomerkki on täällä Mynämäessä Lizeliuksen viimeisillä jalanjäljillä.

Kuten suurmiehiksi nousseet, oli Lizeliuskin aikaansa edellä. Näki tulevaisuuteen ja pyrki ahkeralla toiminnallaan viemään asioita eteenpäin yhteiskuntamme totuttuja normeja uhmaten, käyttäen jopa suomenkieltä.

Vaati vuosisatoja ennenkuin me mynämäkeläiset opimme arvostamaan merkkihenkilöämme. Vasta hänen kuolemansa 200-vuotistilaisuudet v. 1995, mm. Lizelius näytelmä, tekivät hänet ja hänen työnsä tutuiksi meille nyky-mynämäkeläisille.

Kiitos sen hetken kulttuurihenkilöille, kulttuurintuntijoille ja -tekijöille, harrastajanäyttelijöille, ja erityisesti paikallislehtemme Vakka-Suomen Sanomien silloiselle päätoimittaja Erkki Sirkiälle, jonka aloitteesta olemme nyt täällä ja näemme tämän Antti Lizeliuksen ainutlaatuisen muistomerkin tässä tiedon- ja sivistyksen puistossa.

Kiitos Sanomalehtien Liitolle, muistomerkkitoimikunnalle ja sen puheenjohtajalle Veikko Löyttyniemelle, Vakka-Suomen Sanomille ja Mynämäen seurakunnalle, jotka yhdessä Mynämäen kunnan eri toimijoiden kanssa olette tehneet tämän vuoden, tämän viikon ja tämän hetken mahdolliseksi. Antti Lizelius on palannut keskuuteemme.

Kuntaparlamentti, Mynämäki 7.8.2008, avauspuhe

Tervetuloa perinteiseen Laurin markkinaviikon ohjelmaan sijoittuvaan Mynämäen kunnan järjestämään kuntaparlamenttiin. Tämä on ikäänkuin herätys meille, että kevyiden kesäajatusten jälkeen tulee syksy ja "raskaammat" aiheet.
Parlamentin aiheet ja pitopaikka ovat vuosittain vaihdelleet. Nyt olemme tulleet tänne uuden Mynämäen alueelle Mietoisten Leinakkalaan.
Vuosi sitten olimme koolla Mynämäen Kivimakasiinissa. Paljon on kunnissa tehty tässä välissä valmisteluja, esityksiä ja päätöksiä. Mutta paljon on kai jäänyt myös hyviä esityksiä ja päätöksiä tekemättä! Ainakin virkamiehet kunnissa ovat saaneet tuta ajan ja valmistelun hektisyyden.

Onko palattu "kotiruutuun"?
Jotenkin on alkanut tuntua siltä, että ollaan monessa asiassa palattu lähtöpisteeseen, noppapelien termiä käyttäen: palattu kotiruutuun. Nyt aloitetaan "pelikierros" uudelleen ja valitaan mahdollisesti uusi reitti tai taktiikka.
Runoilija Heli Laaksonen kirjoitti eräässä aikakauslehdessä seuraavaa; "Ko toiste via ja virhe näkke niim pal selkkiämmi, eik vois järjestä virallist muitte asioihi puuttumispäivä." Toivonkin, että tämä ilta olisi sellainen, kun te vieraat saatte ihan luvalla puuttua meidän mynämäkeläisten asioihin ja kerrotte kuinka meidän pitäisi/olisi pitänyt toimia. Niin, vastaavanlaista palautetta olette meiltä taitaneet saada ihan pyytämättä.

Terveydenhuoltolaki ja palvelurakenneselvitys
Illan aiheena/teemana on "Kuntapuolen terveydenhuollon järjestäminen tulevaisuudessa". Se tulevaisuus on nyt heti! Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, koska meillä ja muilla lähikunnilla asia ei ole täysin kunnossa.
Olemme saaneet tänne asiansa osaavat asiantuntijat; sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmajohta Maija Perhon, Raision sosiaali- ja terveysjohtaja Eero Vaissin ja kummikuntamme Virosta Paikusen kunnanjohtaja Kuno Erkmanin.

Terveydenhuollossa lakitasollakin tulee tapahtumaan suuria muutoksi, siitä on STM:n lakityöryhmä saanut ehdotuksensa nyt kesäkuussa julkaistua. Maija Perho on sen työryhmän jäsen. Paras-lakihan on puitelaki jota tuleva terveydenhuoltolaki täsmentää. Maija Perho on myös STM:n Terveyden edistämisen politiikkaohjelman ohjelmajohtaja. Ohjelmassa on mm. kohta; Terveyden edistäminen kunta- ja palvelurakenteessa.
Eero Vaissi tunnetaan terveydenhuollon järjestämismallin, Raisio-mallin isänä ja lähtee tätä Maisema-hankkeeksi ristittyä mallia kertomaan koko Suomelle. Hän toimii myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman alueellisen johtoryhmän varapuheenjohtajana. Vaissi saattaa vauhtiin Mynämäen ja Nousiaisten palvelurakenneselvityksen, johon kytkeytyy myös kuntien sosiaalitoimi. Paikusen kunnanjohtaja Kuno Erkman on Pärnun maakunnan päättävissä elimissä. Kehitys terveysasioissa Viron itsenäisyyden aikana on mennyt eteenpäin isoin askelin. Kehittämistä on heilläkin edelleen, ja mallia on otettu mm. Suomesta. Apua, tavaraa ja tarvikkeita on toimitettu Mynämäestäkin heidän alueen sairaalaan.
Esittelen kummikuntamme muutkin läsnäolijat; valtuuston puheenjohtaja Mait Talvoja, apulaiskunnanjohtaja Helve Reisenbuk ja kunnansihteeri Eve Paas.

Illan muusta ohjelmasta vastaatte te, arvoisa yleisö, kysymyksin ja kommentein. Kuullaan alustukset ilman taukoa ja varataan kysymyksille tai kannanotoille mahdollisuus, niin että ohjelmanmukaisesti päästäisiin iltapalan ääreen. Aihe toki saa jatkua vapaan keskustelun merkeissä.
Olette sydämellisesti tervetulleita !

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
2.6.2008
Toinen kuntaliitosaalto piirtää Suomen kuntakartan

Seuraavien vuosien aikana on odotettavissa lukuisia usean kunnan
yhdistymisselvityksiä. Kuntaliiton julkaisemassa "Monikuntaliitokset"
-raportissa ennakoidaan kuntaliitosten toista aaltoa vuosina 2009-2013.

Raportin mukaan ns. monikuntaliitosten todennäköisyyteen vaikuttavat muun
muassa alueiden välinen kilpailu ja toimintaympäristön muutospaineet.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen nykyisellään vauhdittaa
liitoskaavailuja.
Alueiden ja seutujen välisen kilpailun ennakoidaan kovenevan, mikä motivoi
kuntaliitosten tekemiseen. Esimerkiksi Jyväskylän ja Kouvolan seudut ovat
vahvistaneet kilpailuasetelmiaan. Ennakoitujen muutosten voimakkuus, kuten
väestön ikääntyminen, vaikuttaa keskeisesti tulevien kuntaliitosten
määrään.
Seuraavan valtuustokauden, vuoden 2013 jälkeen tuleva kolmas
kuntaliitosaalto on myös mahdollinen, mutta raportin kirjoittaja,
erityisasiantuntija Arto Koski pitää tuolloin tehtäviä liitoksia pitkälti
jälkijättöisinä.
- Vuoden 2013 jälkeen kuntaliitoksia tullaan tekemään pitkälti pakon
sanelemina ja strategisia etuja liitoksista ei juurikaan ole, paitsi ehkä
vahvimmin kasvavilla kaupunkiseuduilla.
- Nyt käynnissä olevassa kuntaliitosaallossa yhdistyvät kunnat saavat
edelläkävijöiden edun ja seuraavassa aallossa kuntaliitoksen tekevät
hyötyvät näiden kokemuksista, Koski kertoo.
Ensimmäisen kuntaliitosaallon tuloksena ensi vuoden alusta Suomen
kuntakartalta häviää 67 eli noin 15 prosenttia kunnista. Näistä
liitoksista yhä useampi on ollut monikuntaliitos, jossa kunnat yhdistyvät
esimerkiksi työssäkäynti- ja asiointialueiden mukaan.
Uusista, selvityksen alla olevista kuntaliitoksista puolet on sellaisia,
joissa on mukana enemmän kuin kaksi kuntaa. Suurin on Lahden seudun
seitsemän kunnan esiselvitys, joka toteutuessaan muodostaisi 150 000
asukkaan kunnan.

Monikuntaliitokset tarjoavat mahdollisuuksia

Kuntaliiton raportin mukaan monikuntaliitoksissa on muutostehokkuutta
huomattavasti enemmän kuin kaksikuntaliitoksissa.
- Jos Salon seudun kymmenen kunnan yhdistyminen olisi toteutettu
kaksikuntaliitoksilla, siihen olisi tarvittu yhdeksän eri liitosta ja
aikaa olisi kulunut toistakymmentä vuotta, Koski toteaa.
Useamman kunnan kerralla tapahtuvaan yhdistämiseen liittyy useita
mahdollisuuksia. Entistä suuremmissa kunnissa on helpompi ohjata
voimavaroja tarpeiden mukaan esimerkiksi ennakoituun hoivapalvelujen
kysynnän kasvuun vastaamiseksi. Kuntaliitoksilla näyttää olevan myönteisiä
vaikutuksia myös elinkeinoelämään ja paikallisen elinkeinopolitiikan
tekemiseen, josta Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen on
antanut viitteitä.
Suurissa, useiden kuntien liitoksissa on myös useita uhkatekijöitä.
Keskeisimpiä uhkia on yhdistymisen perusedellytysten vaillinainen
selvittäminen. Tällöin saatetaan liittää kuntia, joilla ei ole riittävästi
yhdistäviä, usein talousmaantieteellisiä tekijöitä. Myös henkilöstön
muutosjohtaminen saattaa olla riittämätöntä tai kansalaiset onnistutaan
vieraannuttamaan uudesta kunnasta.
Arto Kosken mukaan on huomattava, etteivät kuntaliitosten tulokset synny
hetkessä eivätkä automaattisesti.
- Liitosten toteutusrimaa onkin pidettävä kunnissa riittävän korkealla.
Reaaliajassa tapahtuva säännöllinen kuntaliitoksen valmistelujen ja
toteutuksen seuranta ja arviointi on tarpeen, jotta muutosta kyetään
ohjaamaan toivottuun suuntaan.

Kuntaneuvottelut 2008, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin omistajakuntien sekä sairaanhoitopiirin neuvottelut linkki...

VALMISTELUN JATKAMINEN PARAS-LAINSÄÄDÄNNÖN VELVOITTEIDEN TÄYTTÄMISEKSI (Mynämäen kunnanhallitus 10.3.2008)

Johdonmukaisuus jatkuu
Siirtyessään Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan vuoden 2005 alusta Mynämäen kunta on sitoutunut Turun seutukunnan yhteistyöhankkeisiin. Koko kunta- ja palvelurakennehankkeen valmistelun ajan kunnanvaltuuston päätöksissä on johdonmukaisesti etusijalla kirjattu tavoitteeksi yhteistoiminta Maskun, Nousiaisten, Lemun ja Askaisten kuntien kanssa. Valtatie 8:n ja Kustavintien kuntien ympärille rakentuva vahva Turun läntinen vyöhyke on nähty tulevaisuuden mahdollisuutena.

Elokuussa 2007 Askaisten, Lemun, Maskun, Nousiaisten, Vahdon ja Mynämäen kuntien yhdessä laatimassa puitelain edellyttämässä toimeenpanosuunnitelmassa oli perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalihuollon tehtävien järjestämiseksi edellytetty vähintään 20.000 asukkaan yhteistoiminta-alue sovittu muodostettavan yhdistämällä Maskun terveyskeskus ja Mynämäen terveyskeskus. Näiden terveyskeskusten yhteistoimintaa alettiin selvittää jo ennen kunta- ja palvelurakenneuudistusta vuonna 2002 .

Masku irtautui
Maskun kunnanvaltuusto päätti 3.3.2008 lopettaa valmistelut yhteistoiminta-alueen ja perusturvakuntayhtymän muodostamisesta Nousiaisten ja Mynämäen kunnan kanssa. Uusi perustettava perusturvakuntayhtymä oli jo ehditty valmistella perussopimusluonnokseen saakka, joten Maskun yksipuolinen päätös tuli muille osapuolille yllätyksenä juuri ennen kuin valtioneuvostolle piti jättää kuntien yhteiset vastaukset puitelain velvoitteiden täyttämisestä ja valmistelun etenemisestä. Nyt Mynämäen kunnan tulee selvittää uudella kokoonpanolla ja uusista lähtökohdista puitelain edellyttämä vähintään 20.000 asukkaan yhteistoiminta-alueen muodostaminen.

Raision tarjous
Raision kaupunki on esittänyt pohjoisille naapurikunnilleen Maskulle, Nousiaisille, Mynämäelle sekä Ruskolle ja Vahdolle yhteisen palvelurakenneselvityksen tekemistä vuonna 2009. Mynämäki, Nousiainen ja Rusko ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita selvitystyöstä.
Vakka-Suomesta Vehmaan kunta on esittänyt neuvottelua Mynämäen kunnalle puitelain edellyttämästä yhteistoiminta-alueesta vaihtoehtona heillä valmistelussa olevalle Vakka-Suomi -yhteistyölle.

Palvelurakenneselvitys
Kunnanvaltuuston iltakoulussa 3.3.2008 valtuusto keskusteli tulevaisuuden mahdollisuuksista ja totesi yksimielisesti, ettei Mynämäen kunnalla ole syytä muuttaa aikaisempia valtuustossa päätettyjä linjauksia vaan valmistelutyötä jatketaan olemassa olevien päätösten pohjalta Raision suuntaan ja selvitetään tämän alueen mahdollisuuksia tehtävän palveluanalyysin perusteella. Tulevaisuudessa tavoitteena tulisi olla vahva ja kilpailukykyinen Turun länsipuolelle rakentuva yhteistoiminta-alue tai kunta, joka pystyy järjestämään koko alueen asukkaille tasapuolisesti tarvittavat peruspalvelut, tehostamaan maankäytön suunnittelua, monipuolistamaan elinkeinorakennetta ja nostamaan työpaikkaomavaraisuutta vt 8:n kehittämiseen tukeutuen.

Kunnanhallitus toteaa, että kunnanvaltuuston aikaisempien päätösten mukaisesti Mynämäen kunta suuntautuu jatkossakin yhteistyössä Raision ja sen naapurikuntien suuntaan, eikä kunnalla ole tarvetta neuvotella puitelain edellyttämästä yhteistoiminnasta Vehmaan kunnan eikä muidenkaan Vakka-Suomen kuntien kanssa.
Kunnanhallitus päätti esittää Raision kaupunginhallitukselle neuvottelujen jatkamista pikaisesti Raision, Ruskon (+Vahto), Nousiaisten ja Mynämäen kuntien aluetta koskevan palveluanalyysin valmistelun aloittamisesta.

------

Tähän on tultu kuntayhteistyössä !? KM 15.2.2008

Ote Maskun kh:n pöytäkirjasta 11.2.2008
Uusi Masku, Nousiainen ja Mynämäki muodostavat perusterveydenhuollon
kuntayhtymän 1.1.2010 alkaen ja laajentavat sen perusturvakuntayhtymäksi
1.1.2011 alkaen sisällyttämällä toimintaan koko vanhustenhuollon ja muut
sosiaalitoimen tehtävät lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Aikataulua
voidaan nopeuttaa, jos huolellinen yhdistymisvalmistelu toteutuu lyhyemmässä
ajassa.
Toiminnat voidaan yhdistää vasta sen jälkeen, kun on varmistuttu palveluiden
tuottamistapojen uudistamisesta ja tehostamisesta uudessa organisaatiossa.
Koska palveluiden tarve kasvaa sekä väestönkasvun että ikääntymisen
johdosta, kustannukset nousevat yleisesti. Siksi on erityistä huomiota
kiinnitettävä palvelutuotannon yksikköhintoihin valitulla laatutasolla.
Edellä mainitun perusteella on nyt esitettyä toiminnan kuvausta syvennettävä
ja laajennettava. L kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 1 §:n 1 mom :
”...Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua
sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen
kehittämiselle”.
Perussäännössä on joitakin vähäisiä täsmennystarpeita ja se tulee muuttaa
toiminnan sisällön osalta sellaiseksi, josta kunnat ovat yksimielisiä.
Päätös;
Keskustelun kuluessa jäsen Teija Leino teki seuraavansisältöisen
muutosehdotuksen:
1) Maskun kunta lopettaa yhteistoiminta-alueen kanssa käytävät neuvottelut
tähän,
2) keskitytään kuntaliitoksen loppuunsaattamiseen, ja
3) aloitetaan kuntaliitosselvitys uuden Naantalin kanssa vuonna 2009.

Jäsen Olavi Hillgren kannatti Teija Leinon esitystä.
Erkki A. Hietanen teki puolestaan muutosehdotuksen, jonka oli kunnanjohtajan
ehdotus lisättynä lauseella: ”Masku jatkaa itsenäisenä kuntana.” Häntä
kannatti Olli Lehtisalo.
Koska oli tehty kaksi kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeavaa esitystä, tuli
ensin äänestää näiden esitysten välillä. Suoritetussa
kädennostoäänestyksessä Teija Leinon esitystä kannatti kuusi (6) jäsentä
(Liitola, Kallio, Hillgren, Leino, Santalainen-Saaros, Suominen). Erkki A.
Hietasen esitystä kannatti kolme (3) jäsentä (Hietanen, Lehtisalo,
Rautalin).
Seuraavaksi äänestyksessä vastakkain oli kunnanjohtajan ehdotus ja Teija
Leinon muutosehdotus. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä Teija Leinon
ehdotusta kannatti kuusi (6) jäsentä (Liitola, Kallio, Hillgren, Leino,
Santalainen-Saaros, Suominen) ja kunnanjohtajan ehdotusta ei kukaan. Kolme
(3) jäsentä äänesti tyhjää (Hietanen, Lehtisalo, Rautalin).

Kunnanhallituksen lausunnoksi perusturvakuntayhtymän perussopimuksesta ja
palvelusopimuksesta tuli Teija Leinon ehdotus.

Raision kaupungin ehdotus (4.2.2008)
KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN TOTEUTTAMINEN

Kaupunginhallitus valtuutti hallituksen ja valtuuston
puheenjohtajiston neuvottelemaan kunta- ja
palvelurakenneuudistuksen toteuttamismahdollisuuksista
Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten sekä tarvittaessa myös
Ruskon ja Vahdon kanssa. Neuvotteluja on käyty
seuraavasti: 8.1.2008 (Mynämäki), 9.1.2008
(Nousiainen), 15.1.2008 (Masku), 16.1.2008 (Rusko ja
Vahto).
Raisio esitti kuntarakenneselvitystä 50.000 asukkaan
vahvan muodostamiseksi perustamiseksi Turun seudun
läntiselle alueelle. Raision ehdotus perustuu
tarpeeseen korostaa mm. Länsivyöhykkeen merkitystä
osana Turun seudun tasapainoista kehittämistä ja
valtatie 8 vaikutusalueen tärkeyttä E 18 vyöhykkeen
rinnalla. Lisäksi Raision kokemusten mukaan peruskunta
on yhteistoiminta-alueita selkeämpi ja demokraattisempi
tapa palveluiden järjestämisessä. Linjaukseen on
vaikuttanut myös vallalla oleva vahva trendi kasvavasta
kuntakoosta. Raision tarjoukseen sisältyy mm. Raision
malliin sisältyvien työkalujen käyttö toiminnan ja
talouden ohjaamiseen. Käydyn kuntakierroksen
perusteella on vedettävissä sellainen johtopäätös, että
varsinainen päätöksenteko kunta- ja palvelurakenteen
uusista mahdollisista ratkaisuista tulisi jättää syksyn
vaaleissa valittaville uusille kunnanvaltuustoille. Jo
sovittujen kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueita
koskevien järjestelyjen arvioitiin vievän kaiken
liikenevän ajan vuonna 2008.
Neuvotteluosapuolet olivat lisäksi varsin yksimielisiä
siitä, että ministeriöiden ohjaus on paras-uudistuksen
edetessä muuttunut konkreettisemmaksi ja
kriittisemmäksi ja että tuskin linja ensi vuonna
muuttuu. Ministeriöt tulevat seuraamaan sitä, että
kaikilla kunnilla on päätökset kunta- ja
palvelurakenneuudistuksen toteuttamisesta ennen kuin
eduskunnalle annetaan selonteko puitelain
toteutumisesta vuonna 2009, mistä syystä keskustelun
kuluessa pidettiin tärkeänä myös sitä, että kuntien
päättäjillä olisi hyvät edellytykset tehdä tarvittaessa
uusia strategisia päätöksiä mahdollisesti jo tänä,
mutta ainakin ensi vuonna.

Askaisten, Lemun, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten,
Raision, Ruskon ja Vahdon yhteisessä
keskustelutilaisuudessa 29.1.2008 pohdittiin
mahdollisuutta tehdä koko aluetta koskeva
palvelurakenneselvitys. Keskustelun jälkeen päädyttiin
siihen, että Raision kaupunki virallisesti tiedustelee
muiden neuvottelussa mukana olleiden kuntien
kiinnostusta osallistua selvitykseen.

Raision kaupunki esittää, että palvelurakenneselvitys
perustuisi seuraaviin lähtökohtiin:
1. Selvitys koskisi koko aluetta, ei yksittäisiä
kuntia.
2. Selvitys aloitetaan vuoden 2009 alussa, jolloin
myös mukaan tulevien kuntien luottamushenkilöistä
muodostettavat seuranta- ja ohjausryhmät järjestäytyvät
3. Selvityksen rakenne:
Palveluanalyysi tehdään kaikista keskeisistä
kuntien vastuulla olevista palveluista, pääpiirteet:
o palvelut järjestetään tilaaja-tuottajatoimintatavalla
o palvelutuotanto organisoidaan hyödyntämällä
Raision malliin perustuvaa palvelurakennetta ja
tuoteryhmittelyä
Arvioidaan kuinka paljon suuremman muuttovoiton ja
työpaikkaomavaraisuuden yhteinen
investointipolitiikka mahdollistaa verrattuna
nykyiseen tilanteeseen
Laaditaan talousanalyysi uudistetun
palvelurakenteen ja yhteisen investointipolitiikan
vaikutuksista, ennuste vuoteen 2020.

Kuntaliitoksen esiselvitys ei johda kuntaliitokseen tässä vaiheessa (30.11.2007)

Mynämäen ja Nousiaisten kuntaliitoshanke on kariutumassa. Kaikki osa-alueet kattava hyvä esiselvitys valmistui kiireestä ja laajuudesta huolimatta alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Aloitteen tekijä tässä selvitysasiassa oli Nousiaisten kunta.

Mynämäen ja Nousiaisten kuntien liitosselvityksen ohjausryhmä vietti 29.11 Mynämäessä pitkän tovin yhteisen neuvottelupöydän ääressä, mutta yhteistä säveltä ei liitokseen asti löytynyt. Kuntaliitoksen ohjausryhmä esittää, ettei esitystä kuntien yhdistämiseksi tehdä. Syynä on se, että Nousiainen otti takapakkia, sillä ei ollut valmiutta tehdä päätöstä kuntaliitoksesta.
Näin oli siitäkin huolimatta, että liitosselvitys osoitti kysymyksessä olevan kaksi taloudellisesti tasavertaista kuntaa. Kuntien yhteisen ohjausryhmän ratkaisu siitä, ettei liitokseen vielä lähdetä, tehtiin yhteisymmärryksessä.
Liitoksen sijaan kunnat miettivät syvän yhteistyön mallia. Käytännössä se tarkoittaa, että toteutumattoman kuntaliitoksen myötä menetettyjä etuja pyritään saamaan aikaiseksi lisäämällä yhteistyötä yleis- ja taloushallinnossa, sosiaalitoimessa, sivistystoimessa ja teknisessä toimessa.
Seuraavaksi konsultin/Audiatorin laatima liitoselvitys saatetaan kummankin kunnanhallituksen käsiteltäväksi 10.12 ja edelleen kunnanvaltuustoille joulukuun 17. päivänä.
Kuntaliitoksen esiselvitystyö jää kuntien käyttöön ja kunnanvaltuustot voivat hyödyntää selvityksessä saatuja tietoja. Selvityksestä käy ilmi kummankin kunnan pärjäävän taloudellisesti ilman liitosta, mutta liitoksesta saatava hyöty kuntalaisille toiminnallisesti ja sitä kautta taloudellisesti on kiistaton. Mynämäen talousluvut tarkasteluvuoteen 2016 asti näyttävät hieman Nousiaisten lukuja paremmilta.
Esiselvitys liitteineen julkaistaan kuntien sivuilla 10.12 jälkeen.

Suunnitelmissa ollut kuntalaisten kuulemistilaisuus 3.12.2007 samanaikaisesti sekä Nousiaisissa että Mynämäessä on peruuntunut.
--------------------

OHJAUSRYHMÄ+ valtuutetut Kuntaliitosselvitys/ Muistio
Aika 29.11.2007 klo 17.00 Mynämäki, Loskatin auditorio

Selvitystyön tulokset

a) Mahdollisen yhdistymisen tavoitteet ja reunaehdot (haastattelut)
Veijo Hurskainen esitteli haastatteluissa esiin tulleet tavoitteet ja reunaehdot sekä yleisen hengen. Haastateltavilla oli samansuuntaisia näkemyksiä yhteisestä hyvästä. Mynämäellä oli selvästi myönteisempi suhtautuminen kuntien yhdistymiseen kuin Nousiaisella.
Nousiainen piti reunaehtona tiukemmin kiinni kunnan nimestä ja vaakunasta kuin Mynämäki. Molemmissa kunnissa tuli esiin, että Turun lähiseudulla tulee eteen se, että pienten kuntien tulee liittoutua yhteen Turun ympärillä. Turun tarvitsemat maa-alueet ja verot tulevat vaikuttamaan lähikuntiin. Suhde Raisioon ja Naantaliin täytyy myös pitää mielessä.
Kunnilla on pitkä yhteinen historia, samanlainen arvopohja sekä laaja yhteistyö. 8-tie nähtiin mahdollisuutena.
Mahdollisuudet liittyvät palveluiden järjestämiseen. Asioista, joista ei haluttu Nousiaisissa luopua, on nimi ja kuntaan liittyvä pitkä historia. Mynämäki ei pitänyt mistään asiasta yhtä tiukasti kiinni. Tosin Mynämäki haluaa pitää kauppakeskuksen Mynämäellä.
Kuntaliitokseen asetettuja tavoitteita voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta. Työhön asetettu aikataulu oli haasteellinen. Audiator kehittämispalvelut lähtivät tarjouksessa siitä, että asiakirjat ovat lain vaatimia asiakirjoja, joiden perusteella liitos on mahdollista tehdä.
Talouslukuja on tarkasteltu Audiator Balance- talousanalyysin perusteella.
Myös kuntaliitoksen etuja ja haittoja on analysoitu mm. talouden ja palveluiden kannalta.
Kuntaliitosselvitys on nimetty viime ohjausryhmän linjausten perusteella kuntaliitoksen esiselvitykseksi. Tarkoitus oli, että tämän paketin pohjalta kunnanvaltuustot olisivat tehneet joulukuussa päätöksen kuntaliitoksesta.
Toni Kirmula kävi prosessin ja sen eri käänteet läpi. Lisäksi Kirmula esitteli, mitä kaikkia asioita on selvitetty.

b) Palvelut mahdollisessa uudessa kunnassa
Kaikissa toimialaryhmissä oli mukana luottamushenkilöt kummastakin kunnasta sekä henkilöstön edustajat.
Marja Kärkkäinen esitteli lyhyesti hallinto- ja talousryhmän jäsenet sekä näkemykset. Vuoteen 2015 mennessä keskushallinnosta jää 5 henkilöä eläkkeelle, joista neljän ihmisen paikkaa ei tarvitse täyttää. Näiden palkkamenot olisi mahdollista säästää sekä sivukulut ja muut kulut.
Jos olisi vain yksi hallitus ja valtuusto, olisi mahdollista saada säästöä kokouskuluissa, mm. kopiointikuluissa, esityslistojen kuljetuksessa ja kokouspalkkioissa.
Haasteena on mm. organisaatiokulttuurien yhteensovittaminen ja mahdollisesti joidenkin kuntalaisten asiointisuunnan muuttuminen.

Anneli Hallman esitteli sosiaalipalvelutyöryhmän jäsenet ja näkemykset. Mm. päivähoito olisi ollut tarkoitus järjestää lähipalveluna. Päivähoidon tarve kasvaa koko ajan. Perhepäivähoitajia eläköityy n. 9 henkeä lähivuosina.
Vanhusten palveluissa eläköityminen on hieman vähäisempää. Mynämäki on rakentamassa palveluasuntoja lisää, joita myös Nousiainen olisi voinut käyttää. Näin Nousiaisten ei tarvitsisi rakentaa omia palveluasuntoja. Tämä säästää rahaa mm. siinä, että yöhoitajia ei tarvitsisi olla kuin yhdessä toimipisteessä kahden sijaan.
Vammaispalvelut olisi tarkoitus keskittää Mynämäkeen Koivikkokujalle. Näin on mahdollista varmistaa laajaa erityisosaamista ja turvata palvelut pitkällä aikavälillä. Etuna on myös Nousiaisten osalta se, että lisähenkilöstöresursseilta vältytään. Myös rakennusten osalta tulee säästöä mm. lämmityskustannusten osalta. Toisaalta syntyy kuljetuskustannuksia, joita tulee kuitenkin jo nykytilanteessa.
Sosiaalityössä on mahdollista, että asiakkaiden asiointimatka pitenee.

Heikki Mäkisalo esitteli sivistystyöryhmän osallistujat ja näkemykset. Sivistyspalvelukeskus olisi ollut kaiken keskipisteenä. Ruokahuolto ja kiinteistöpalvelu olisi ostettu uuden kunnan tilakeskukselta. Joukkoliikennekoordinaattori olisi ollut uusi työntekijä sivistyspalveluissa, mutta hän olisi voinut siirtyä hallintosektorilta sivistyssektorille.
Esiopetus olisi siirtynyt hallinnollisesti sivistyspalveluiden alaisuuteen, joka on uutta nykytilanteeseen.
Tarve on 10-luokan / pajakoulun perustamiseen. Loskat siirtyy Rasekoon ja pajakoulusta on keskusteltu myös Rasekon kanssa. Erityisopetuksia jatketaan Turun kanssa.
Lukiot olisi tarkoitus säilyttää kummassakin kunnassa. Väläyteltiin myös sitä, että alueella olisi yksi lukio. On kuulunut huhuja, että vähän ajan päästä Turussa olisi vain yksi lukio.
Kouluverkkoa olisi mahdollista tarkastella oppilasmäärien mukaan. Erityisopetuksen järjestäminen omana toimintana mahdollistaisi ostopalvelun vähentämisen. Erityisopetuksen ostaminen on kallista.
Liikuntapuoli toivoi, että kentänhoitajat olisivat liikuntatoimen alaisuudessa. Toinen vaihtoehto on, että he olisivat tilalaitoksen alaisuudessa.

Pirkkoliisa Heinonen esitteli teknisen ryhmän jäsenet ja näkemykset. Teknisen sektorin työ on ollut käynnissä pisimpään. Teknisen ryhmän näkemys oli, että organisaatiot olisi mahdollisuus yhdistää helposti. Nousiaisista on eläköitymässä neljä henkeä ja Mynämäessä 19 henkeä. Luvussa ovat mukana mm. siivoojat. Yhdistymisestä olisi se hyöty, että rekrytoimista pystyisi hidastamaan. Liikelaitospuolella olisi mahdollisuus saada hyötyä vesilaitoksesta, joka ei suoraan liity kuntaliitokseen vaan elää omaa elämäänsä. Puutarhuri olisi uusi henkilö. Nousiainen on ostanut viherpalvelut, Mynämäki on tehnyt jonkin verran sitä omana työnä.

b) Väestö ja kuntatalous
Toni Kirmula esitteli väestötietoja. Alueen väkiluku on kasvanut n. 35 % 1970-luvulta lähtien. Alueen väkiluku kasvaa yhteensä vuoteen 2025 mennessä n. puolen prosentin vuosivauhtia. Todennäköisesti kuitenkin kummankin kunnan väkiluku kasvaa nopeammin kuin Tilastokeskuksen ennuste antaa ymmärtää.
Kirmula esitteli myös talousluvut ja –ennusteet sekä yhdistymisavustukset. Kunnista siirtyy eläkkeelle yhteensä noin 30 henkeä vuositasolla. Yhdistymisellä olisi mahdollisuus hidastaa uusien henkilöiden palkkaamista ja sitä kautta säästää rahaa.

c) Yhdistymissopimusluonnos
Toni Kirmula esitteli yhdistymissopimusluonnosta. Sopimusluonnos pitää sisällään edelleen avoimia asioita, x:iä. Ohjausryhmä ei ole sanonut niihin kannanottoaan. Kuntajakolaki edellyttää, että sopimuksessa ei voi olla avoimia kohtia, kun se viedään valtuustojen päätettäväksi.

d) Johtopäätöksiä ja ajatuksia prosessista
Toni Kirmula esitteli omia johtopäätöksiään. Talouslukuihin on liittynyt hämmennystä, kiivastusta ym. Talouslukuihin kuin koko työhönkin tulisi suhtautua prosessina. Mitään talousennusteita ja muita tietoja ei voi lyödä lukkoon kuin vasta prosessin lopussa.
Lähtötietojen eläminen ja siitä johtuva eroavuus ensimmäisten ja toisten laskentatietojen osalta on herättänyt eniten keskustelua. Molempien kuntien osalta lähtötietoihin on tullutkin melko merkittäviä muutoksia. Taloustietoja tekevät ihmiset niin kunnissa kuin konsultinkin puolella. Ihmiset tekevät virheitä. Mynämäen kohdalla virheitä oli ja ne on korjattu. Ennustaminen on vaikeaa. Samalla talousarviota ja taloussuunnitelmaa on tehty koko ajan samanaikaisesti liitosselvityksen kanssa. Olisi kummallista, jos taloustiedot eivät olisi muuttuneet lähtökohtatilanteesta lainkaan.
Toinen keskustelua herättänyt aihe on ollut liitoksen hyödyt. Kuitenkin on pyritty osoittamaan, mitä taloudellisia hyötyjä liitoksesta on. Kiistattomasti on todettu, että liitoksella on mahdollista saada taloudellisia hyötyjä.
Samoin jokainen sektoriryhmä on tuonut esiin hyötyjä, joita on runsaasti. Yhdelläkään toimialalla liitoksen myötä palvelujen taso ei laskisi.
Kuntalainen kostuu toimintavarmojen palveluiden myötä alhaisella veroprosentilla. Konsultti ei tiedä, onko hyöty vähäpätöinen tai eikö se ole mediaseksikäs. Konsultin mielestä ei ole vähäpätöistä kuntalaisen kannalta, että hän saa hyviä, varmoja palveluja alhaisilla kustannuksilla.
Kuntaliitostyyppejä on kaksi; 1) talousahdinkoliitos ja 2) strateginen liitos. Talousahdinkoliitoksessa kaksi köyhää kuntaa menee yhteen ja uudesta kunnasta tuskin tulee rikas. Strategisessa liitoksessa kuntien liittyminen on mielekästä ja kunnat voivat omista lähtökohdista tehdä taidokkaan liitoksen.
Suurin osa Suomessa tehtävistä kuntaliitoksista on edelleen valitettavasti talousahdinkoliitoksia.
Meneekö Nousiaisilla taloudellisesti liian huonosti vai liian hyvin? Näytteleekö talousahdinko taustalla?
Kirmula esitteli seikkoja, jotka puoltavat valtuustokäsittelyä. Niitä ovat: kuntavaalit 2008, kuvatut hyötynäkökohdat; rationalisointihyödyt ja tehty kova työ.
Vuoden 2008 vaaleissa olisi mahdollisuus valita uuden kunnan valtuusto, että ei jouduttaisi siihen, että myöhempänä ajankohtana tapahtuvalla liitoksella ei olisi yhdistelmävaltuustoa.
Kumpaankin kuntaan joudutaan palkkaamaan henkilöstöä tekemään samantapaista työtä ja myöhemmin henkilöstöstä on vaikeaa päästä eroon. Näin henkilöstön palkkamenoista saatava rationalisointihyöty jää käyttämättä.
Kummassakin kunnassa on tehty paljon töitä selvitysten eteen ja sen vuoksi olisi hyvä, että asia vietäisiin valtuustoihin.
Ottaen huomioon valtion kuntapolitiikan, tuskin valtio ainakaan parantaa pienten kuntien mahdollisuuksia selviytyä. Turun seudulla kuntakenttä muuttuu ja kuntien tulisi peilata tilannettaan siihen.
On myös olemassa turnausväsymystä.
Työ tulisi viedä joulukuussa kuntien valtuustoihin. Tämä edellyttää sen, että ohjausryhmä istutetaan samaan pöytään miettimään x:t.

Keskustelu asiasta
Muistion laatija heijasti valmistellun lehdistötiedotteen seinälle kaikkien luettavaksi. Muistio oli tehty edellisen ohjausryhmän kokouksen perusteella.
Mynämäen luottamushenkilö teki ehdotuksen, että kuntaliitos viedään valtuustojen käsittelyyn ja päätettäväksi. Nousiaisten luottamushenkilö kannatti tätä ja ihmetteli, miten muutoin voidaan toimia.
Mynämäen luottamushenkilö kannatti liitosta ja sanoi, että liitoksesta on havaittavissa selviä hyötyjä. Asia pitäisi viedä valtuustoon. Vielä on mahdollista täyttää x:iä ja pitää valtuuston kokous vuoden viimeisinä päivinä. Valtuustot ovat kokoontuneet vähäpätöisempienkin asioiden vuoksi. Hallitus voi tehdä juuri ennen valtuuston kokousta esityksen ja päätös saataisiin kuriiripostilla valtioneuvostoon.
Mynämäen luottamushenkilö korosti, että kyseessä on strateginen liitos. On surullista, jos kunnat huomaavat vasta kahden vuoden päästä hyödyt. Selviä hyötyjä on saatavana. Jos luottamuspääoma puuttuu, tilanne ei ole hyvä. Liitosta voi verrata avioliittoon. Ennen kaikkea kyse on tahdosta.
Nousiaisten luottamushenkilö korosti, että lehdistötiedote täytyy olla huomisessa lehdessä, sillä hän on luvannut sen kyselijöille. On tunne, että yritetään väsyttää. Hyötyjä ei ole nähtävissä. Yhteistyöllä on saatavana samat hyödyt kuin liitoksella. Asia on vietävä valtuustoon.
Mynämäen luottamushenkilö sanoi uudelleen, että asia on vietävä valtuustoon päätettäväksi, eikä pelkästään tiedoksi saatettavana asiana. Jos lehdistötiedote lähtee kyseisessä muodossa lehdistöön, asia on jo päätetty.
Konsultti sanoi, että on tarkennettava, onko kyseessä esiselvitys vai selvitys.
Mynämäen kunnanjohtaja totesi, että jos valtuusto päättää esiselvityksestä, esiselvitystä voi hyödyntää myöhemmin.
Nousiaisten luottamushenkilö ihmetteli, että jos valtuustot päättävät liitoksesta, kuntalaisten kuuleminen pitäisi järjestää ja milloin se tapahtuisi, kun maanantain tilaisuus on peruttu.

Nousiaisten luottamushenkilö totesi, että jos lehdistötiedote lähtee lehdistöön tässä muodossa, valtuusto ei tee päätöstä liitoksesta vaan päätöksen esiselvityksen hyväksymisestä.
Mynämäen luottamushenkilö kertasi, miten tähän tilanteeseen on päädytty. Viime ohjausryhmässä lähes kaikki Nousiaisten luottamushenkilöt sanoivat, että tahtotila ei ole riittävä. Miksi Mietoinen ja Mynämäki epäilyttävät? Siksi, että niillä on olemassa kokemusta. Mynämäkeläiset kysyivät selvästi tahtotilaa. Täytyy kunnioittaa ja luottaa toiseen. Ei ole kuitenkaan varmaa, että liitos on hyvä asia. Sen näyttää vasta varmasti tulevaisuus. Jos Nousiaisten edustajat haluavat, mynämäkeläiset voivat poistua huoneesta, että nousiaislaiset voivat neuvotella. Sen jälkeen voidaan keskustella yhdessä.
Päätettiin lisätä lehdistötiedotteeseen kaksi sanaa; tässä vaiheessa. Kuntien hallintojohtajat lähettivät lehdistötiedotteen sekä Vakka-Suomen Sanomiin että Turun Sanomiin. Sillä välin salissa jatkui keskustelu, mutta muistion laatijan ollessa välillä pois, muistio on tältä osin puutteellinen.
Päätettiin, että kuntaliitosselvitys viedään valtuuston päätettäväksi, ei varsinainen liitos. Mynämäen vasemmistoliiton puheenjohtaja antoi eriävän mielipiteensä. Hän olisi halunnut, että valtuustot olisivat voineet päättää liitoksesta.
Nousiaisten luottamushenkilö totesi, että aikataulu on nopea. Nousiaisten ja Mynämäen yhteistyö on sujunut hyvin ympäristölautakunnassa. Tosin asioita on ollut vähemmän kuin aikaisemmin. Ei yhteistyö saa olla sitäkään, että lautakunta ei päätä asioista.
Mynämäen edustaja totesi, että asia pitäisi viedä kunnanhallitukseen, joka voi päättää kelpuuttaako se asian vai ei. Sitä kautta asia menee valtuustoon, että asia menee juridisesti oikein.
Mynämäen edustaja sanoi, että on unohdettu, että alun perin lähdettiin tekemään selvitystä. Konsultin esitys oli hyvä, että on olemassa kahdenlaisia kuntaliitoksia. Nousiaisilla ja Mynämäellä olisi ollut mahdollisuus tehdä onnistunut strateginen liitos. Toinen kunta ei pysty muuttamaan toisen päätöksiä. On turha tehdä kuntaliitospäätösesitystä, jos etukäteen tietää, että se ei mene läpi. Sitten täytyy päättää siitä, että tehdään esitys kuntaliitosselvityksen hyväksymisestä.
Ohjausryhmän puheenjohtaja totesi, että ohjausryhmän esitys menee kunnanhallitukseen ja kunnanvaltuustoon. Kuntien luottamuselimet hyväksyvät selvityksen. Kunnanhallitus voi hyväksyä selvityksen ja esittää sen pohjalta, mitä esittää kunnanvaltuustolle.
Mynämäen edustaja totesi, että voisivatko kunnanjohtajat täyttää x:t esittelijänä. Sekään ei ole kuitenkaan hyvä asia. Ohjausryhmien pitäisi vielä päättää x:stä.
Mynämäen toinen edustaja sanoi, että kyseessä on kahden kunnan vapaaehtoinen kauppa. Väkisin ei voi kääntää toisen päätä.
Ohjausryhmän puheenjohtaja sanoi, että Hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen luonnos hyväksytään. Tähän on päädytty. Kun Mynämäen edustaja sanoi, että sopimus pitäisi viedä ilman x:llä päätöksentekoon, se on eri tilanne. Ohjausryhmän puheenjohtaja totesi vielä, että kunnat eivät tunne kunnolla toisiaan. Kuherteluaika on ollut liian lyhyt, vaikkakin mielenkiintoinen. Nousiaisten luottamushenkilöitä tuntien, liitospäätöstä tuskin tulee, vaikka kannattajiakin löytyy.
Mynämäen luottamushenkilö toivoi, että esityksissä jätettäisiin portti auki ja muotoiltaisiin jotenkin, että esiselvitys hyväksytään jatkotyön pohjaksi.
Konsultti toivoi kuntien välisiin suhteisiin oikeudenmukaisuutta.
Toinen konsultti sanoi, että tilaisuuden sävyn perusteella liitosta tuskin tulee. Konsultti myös kiitti omalta osaltaan kuntien edustajia.
Ohjausryhmän puheenjohtaja kiitti konsultteja ja osallistujia sekä toivoi, että yhteistyö jatkuu yhteisymmärryksessä ja loan heitto ei ala.

OHJAUSRYHMÄ Kuntaliitosselvitysvalmistelu/ lyhennelmä muistiosta
Aika 27.11.2007 klo 15.00 – 18.10
Paikka Mynämäki valtuustosali

Päivitetyt talousennusteet
Konsultti Toni Kirmula esitteli kuntien talouslukuja. Hän on pyytänyt valtionosuuslukuja, mutta ne eivät ole vielä tulleet opetusministeriön osalta.
Mynämäen talousluvut eivät ole muuttuneet viime viikosta. Nousiaisten kohdalla on tarkistettu mm. lainan, menojen ja tulojen määrää tulevilta vuosilta.
Taloustietojen muotoutuminen prosessi ja tiedot muuttuvat koko ajan kaikissa kunnissa.
Nousiaisten edustaja ihmetteli, kuinka Nousiaisten kiinteistöveron tuotto voi olla 0 %. Saattaa olla, että verot kasvavat hieman, mutta tuotto on niin pieni, että se ei vaikuta trendiin.
Todettiin, että Mynämäen väkiluku kasvaa nopeammin kuin Tilastokeskuksen ennuste.
Mynämäen edustaja tiedusteli, miksi Nousiaisilla on niin paljon enemmän saamisia kuin Mynämäellä. Kunnanjohtaja Rämö lupasi antaa myöhemmin selvityksen.
Kunnista jää vuoteen 2016 mennessä noin 30 henkeä eläkkeelle. Yhdistymällä kyetään hidastamaan henkilöstön kasvua.
Kumulatiivinen säästö tarkoittaa sitä, että aiempien vuosien säästö kulkee mukana.
Mynämäen kunnanjohtaja totesi, että jos Mynämäen osalta ei ole putsattu Loskatia ja terveyskeskusta kunnan palkkalistoilta, henkilöstöä poistuu kunnan palkkalistoilta huomattavasti enemmän. Terveyskeskuksen ja Loskatin henkilöstö ei ole vuoden 2008 jälkeen kunnan omaa henkilöstöä.
Uuden kunnan perustamisen hyöty näkyy kunnan veroprosentissa.
Konsultti totesi, että pitäisi kiinnittää huomiota lisähyötyyn mikä liitoksesta on saatavana.
Mynämäen edustaja totesi, että Mynämäen ja Mietoisten kuntien liittymisestä saatava hyöty alkaa näkyä, kun ei tarvitse palkata samantapaisia tehtäviä hoitamaan kumpaankin kuntaan henkilöä. Kunnat voivat tulevaisuudessa joutua kilpailemaan työvoimasta, jos ne pysyvät erillään.
Konsultin mukaan Nousiaisten ja Mynämäen kuntien liitoksessa ei ole kyse pakkoavioliitosta. Kumpikin kunta pärjää kohtuullisesti taloudellisesti itsenäisinäkin. Uusi kunta olisi kuitenkin huomattavasti vahvempi.

Yhdistymisneuvottelut III
Toni Kirmula kävi läpi sopimusluonnosta läpi.
Jos kunnat eivät pääse yhteisymmärrykseen nimestä, sisäministeriö päättää nimen, jos kunnat ovat kuitenkin päässeet yhteisymmärrykseen liitoksesta.
Nousiaisten edustaja kysyi, voiko kunnan nimi olla Nousiainen.
Mynämäen edustaja totesi, että nimestä voitaisiin päättää sitten, kun kaikista muista asioista on sovittu. Jos tässä tilanteessa syntymättömälle lapselle annetaan nimi, kunnan nimi voisi olla Mynämäki. Kun ohjausryhmä on varma siitä, että se esittää kuntaliitosta, nimestä voitaisiin päättää.
Mynämäen edustaja totesi, että valtion puolelta on tulossa lisävaateita perusturvaan.
Mynämäen edustajat kyselivät, onko Nousiaisten päättäjillä todellinen tahtotila liitokseen ja onko Nousiaisella tarkoitus viedä prosessi läpi muka-prosessina ja keskittyä vaaleihin vai käydä aidosti neuvotteluja läpi. Onko Nousiaisella luottamusta kunnan johtoon ja liitokseen? Kunnan nimi ei ole oleellinen. Pitäisi myös miettiä, mikä kuntien asema on verrattuna muihin kuntiin.
Nousiaisten edustaja totesi, että kunnan nimikin voi vaikuttaa tahtotilaan. Vuoden 2009 alusta ei olla valmiita liitokseen. Nousiaisten valtuuston puheenjohtaja ei tiedä, mitä hyötyä liitoksesta on.
Selvitykseen lähdettiin innokkaasti, mutta kun ensimmäiset luvut tulivat, ne näyttivät epäsuhtaisilta. Myös palvelut voivat etääntyä. Nousiaisten asiointisuunta on Turku. Onko liitos Mynämäen kanssa muuri Maskuun päin. Kahdessa viikossa ei varmaan saada tahtotilaa aikaiseksi. Hyötyä ei näy.
Mynämäen kunnanjohtaja totesi, että kyse on valmistautumisesta tulevaisuuteen. Hyödyt eivät näy 2-3 vuoden aikana. Viiden vuoden irtisanomissuoja siirtää hyötyjen aikaansaamista. Mynämäellä menot vuosina 2006 -2007 ovat olleet tavallista isompia. Nyt on saavutettavissa hyötyjä. Mynämäki on valmistautunut siihen, että hallintokeskus on Nousiaisissa. Tämän hetken Lieto kuvaa sitä, mikä olisi tulevan uuden kunnan tilanne. Tulevaisuudessa on todennäköisesti viisi kuntaa yhdessä. Pitäisi ajatella pidemmällä tähtäimellä hyötyjä.
Mynämäen edustaja totesi, että luottaa esitettyihin talouslukuihin. Toivoisi, että Nousiainen huomaisi edut ja totesi myös, että todennäköisesti viiden kunnan liitos on edessä, jolloin iso kunta on vahvempi neuvottelija.
Nousiaisten edustaja totesi, että täytyy miettiä, miten asia perustellaan kuntalaisille. Se ei ole helppoa. Myöskään Maskua ei saa unohtaa. Liitoksen yhteydessä on tehty loistavat paperit.
Nousiaisten edustaja arveli, että Nousiaisissa ei uskalleta päättää, kun on vaalit tulossa. Talouslukujen muuttuminen ihmetyttää. Ei olisi kannattanut esittää ensimmäisiä lukuja. Luvut eivät ole faktoja, jos ei ole kristallipalloa. Mutta jos tällaisella ohjelmalla katsotaan lukuja valtion puolella, luvut eivät näytä huonoilta. Nousiainen pystyy hyötymään, kun kasvu tasoittuu isommassa kunnassa. Nimi ja vaakuna eivät ole kynnyskysymyksiä. Edustaja mietti myös sitä, kerrotaanko kuntalaisille, että mentiin puihin, vaikka valtuusto ei ole edes päättänyt asiasta.
Konsultti kertoi, että kuntaliitoksiin liittyy harvoin dramatiikkaa, tunteita kylläkin. On keskusteltu kuntalaisnäkökulmasta, hyödyistä ym. Hyötyihinkään ei sisälly dramatiikkaa. Kuntalainen hyötyy toimintavarmoista palveluista kohtuullisen alhaisella veroprosentilla. Audiator etsii suuntia, ei kerro varmoja faktoja tulevaisuudesta. Tahtotilan puuttumisessa ei kannata vedota talouslukuihin.
Nousiaisten edustaja totesi, että tahtotilaa ei löydy vuonna 2009.
Konsultti kysyi, missä suhteessa Mynämäen halukkuus on suurempaa kuin Nousiaisten?
Mynämäen edustaja vastasi, että talousluvut antavat linjan. Aineksia päätökselle on. Tahtotila on eri asia. Mikä on viesti kuntalaisille? Fiksusti eteenpäin. Vauhti on hidastunut optimivauhdista. Mietoinen ja Mynämäki ovat yhdessä vahvempia ja niin olisivat Nousiainen ja Mynämäkikin. Kunnat voivat tehdä vapaasta tahdosta päätöksiä, eivätkä ole vietävissä taloudellisesti. Parempi edetä askel askeleelta hallitusti yhteistyöllä ja liitoksella. Kunta ei voi suoraan päättää yritysten sijoittumista, siitä päättävät yritykset itse. Pitäisi olla vaihtoehtoinen ratkaisu liitosajankohdalle. Käykö vuosi 2011?
Nousiaisten edustaja kertoi, että tahtotilan täytyy perustua asioihin. Haluaisi tietää pidemmän aikavälin hyödyt. Mynämäen osalta veroprosentti laskee. Kuitenkin yhteistyötä tarvitaan ja perusterveydenhuollon yhteistyö on tärkeää. Vesihuollossakin on menossa projekti. Täytyy edetä sektorikohtaisesti yhteistyösuunnitelmilla.
Nousiaisten edustaja totesi näkemyksensä, että Paras-hankkeen tarkoitus on turvata palvelut. Sen jälkeen on tullut kuntaliitos esiin. Kuka painostaa kuntia liitoksiin? Nyt on tehty hyvä paperi, joka on pohja yhteistyölle ja myöhemmin ehkä liitokselle.
Mynämäen edustaja kertoi, että talousluvuista ei löydy syytä tahtotilan puuttumiseen. Talousluvut vaikuttavat siltä, että ovat linjassa aikaisemman kehityksen kanssa. Niitä ei tarvitse kyseenalaistaa. Mynämäessä on tahtotila, Nousiaisissa ei. Jos edelleen Mynämäen talouslukuja mustamaalataan, tulee oikaisuja. Mynämäen talous ei ole huonossa kunnossa. Konsultti on esittänyt kaikki hyödyt, mitä on saatavana henkilöstön puolella. Muut ovat luottamushenkilöiden päättämiä asioita. Liitosta kannattaa koko Mynämäen vasemmistoliitto.
Mynämäen edustaja muistutti, että Nousiainen on itse ollut aloitteentekijä. Mietoisten kannalta liitos oli hyvä. Kunta on isompi ja vahvempi. Eikö tahtotila ollutkaan todellinen Nousiaisten puolella, kun aloite tehtiin? Kuntalaisten tiedotustilaisuutta ei kannata pitää. Nousiaisten edustaja kertoi, että Nousiainen esitti esiselvityksen tekemistä ja totesi myös, että yleisötilaisuutta on turha pitää. On vaikeaa perustella, miksi Nousiaisten kannattaisi tehdä liitos. Ei ole tarvetta mustamaalata Mynämäkeä. Yhteistyötä voidaan laajentaa ja syventää. Myös Maskun kanssa voidaan tehdä jatkossa yhteistyötä.
Nousiaisten edustaja kertoi, että Nousiainen olisi halunnut neljä hyvää kilpakumppania kuten Maajussille morsian –sarjassa. Nyt jäi yksi. Ei tule järkiavioliittoa. Yhteistyössä voidaan kuitenkin päästä pitkälle, vaikka sekin on asetettu kyseenalaiseksi. Konsultteja ja talouslukuja ei voi pitää lyömäaseina.
Mynämäen edustaja totesi, että ohjausryhmän toiminnan pitäisi perustua luottamukseen ja toisen kunnioittamiseen. Mitä puhumme toisistamme? Kaikki lähti liikkeelle Masku-talosta.
Ohjausryhmän puheenjohtaja sanoi, että olisi kannattanut viedä asia edes valtuustoon, eikä pysäyttää prosessia tähän. Osa nousiaislaisista olisi halunnut mennä Maskuun, osa haluaa pysyä itsenäisenä. Toivottavasti tehdään edes yhteistyötä. Jokaisen täytyy miettiä sanomisiaan, kun lähtee ovesta.
Mynämäen kunnanjohtaja sanoi, että talouslukujen harhakuvitelmat täytyy purkaa. Talousluvuissa oli alussa virheitä, joita ei ole enää. Mynämäki on tehnyt rankkoja linjauksia. Kunnanjohtaja mietti myös, miten syvenevä yhteistyö ymmärretään. Kunnat tarvitsevat toisiaan ja muita yhteistyökumppaneita, että kuntalaiset saavat palveluita.
Nousiaisten edustaja sanoi, että on oppinut sen, että Maskun viranhaltijat ovat mollanneet Mynämäkeä. Kuitenkin on nähty, että Mynämäen talousluvut eivät ole huonoja ja Nousiainen ei ole maksumies. Miksi ajatellaan heti kaikkea huonoa, kun puhutaan yhdistymisestä? Hyvää on se, että lapsen voisi viedä esim. Mynämäkeen hoitoon, jos on menossa sinne päin itsekin töihin. Vahinko, että näin kävi liitoksen kanssa. Joka puolueessa on kuitenkin valtuutettuja, jotka ovat liitoksen kannalla.
Mynämäen edustaja mietti, kuinka nopeasti yhteistyössä edetään. Mynämäki on jättänyt virkoja täyttämättä tämän prosessin takia. Kanssakäymistä pitäisi jatkaa, että yhteisymmärrys ja luottamus kasvavat. Viesti ulospäin pitäisi olla, että yhteistyö tiivistyy.
Nousiaisten kunnanjohtaja sanoi, että ensimmäisten talouslukujen jälkeen on tullut yli miljoona euroa lisätalousarviota. Lainaa on jouduttu ottamaan lisää. Suurin syy on erikoissairaanhoito. Suunnitelmakauden talousluvut ovat myös muuttuneet. Jos viranhaltijat olisivat alun perin antaneet viimeisten talouslukujen mukaiset luvut, nekin olisivat antaneet arvostelun aihetta. Täytyy miettiä sitä, onko Nousiaisella malttia pysyä suunnitelluissa investoinneissa. Merkittävät henkilöstösäästöt sivuutetaan, kun liitokseen ei mennä v. 2009 alussa. Kumpikin kunta joutuu laittamaan talousjohtajan ja Nousiainen kunnanjohtajan paikan auki. Selvitys pitää kuitenkin olla, että ministeriö myöntää rahaa selvitystyöhön. Yhteistyön valmiuksia on pidettävä yllä. Ennen täytyy keskustella, mitä tarkoitetaan syvällä yhteistyöllä. Nyt on käytetty puheenvuoroja, että viranhaltijat voivat tehdä yhteistyötä, mutta yhtään lautakuntapaikkaa ei saa vähentää. Kuitenkin Nousiainen ja Mynämäki ovat tehneet vuosi sitten aiesopimuksen teknisen toimen yhteistyöstä, jossa on yhteiset lautakunnat.
Mynämäen luottamushenkilö totesi, että nukutaan yön yli. Paneudutaan paremmin ensi vuonna asioihin.
Konsultti totesi, että tarjouksessa on lähdetty siitä, että selvitys täyttää kaikki vaatimukset. Viranhaltijoiden kanssa on työskennelty uutterasti. Hyötyjä on paikannettu. Kuitenkaan viranhaltijat ja konsultit eivät ole hyötymasiinoita. Hyödyt on kaivettu ja kirjoitettu papereihin. Taloussuunnitelman tilanteessa luvut muuttuvat jatkuvasti. Jos konsultit ja viranhaltijat olisivat tehneet taloustietoja tähän asti ja tuoneet ne sitten ryhmälle, siitäkin olisi tullut arvostelua.
Toinen konsultti sanoi, että selvitys on vietävä valtuustoon. Valtuutetuille on kerrottava tilanne.
Nousiaisten edustaja sanoi, että syvenevän yhteistyön selvitystä pitäisi jatkaa. Yhteistyön ei pitäisi olla pelkkää viranhaltijayhteistyötä.
Mynämäen edustaja muistutti, että Paras-hankkeen taustalla on huoli työvoimapulasta. Pitäisi ennakoida tilannetta. Kuntaliitoksessa oli mahdollisuuden ikkuna auki. Vaikka oli lyhyt aika, kaikki meni kohdalleen. Todennäköisesti Nousiaisista tullaan sanomaan, että tätäkö tarkoitit.
Nousiaisten edustaja sanoi, että valtuutettujen tilaisuus voidaan pitää, kuntalaisten ei.
Mynämäen kunnanjohtaja totesi, että tiedote pitäisi olla torstai-illan jälkeen netissä ym., kun valtuutetuille on tiedotettu. Mynämäellä on monta virkaa odottamassa ja Mynämäki ei voi aina laittaa virkoja auki määräaikaisesti.
Nousiaisten kunnanjohtaja sanoi, että torstain tilaisuuteen valmistellaan tiedote. Asia laitetaan valtuuston listalle ainakin tiedoksi.
Sovittiin, että tehdään yhteinen tiedote, joka julkaistaan torstai-illan jälkeen. Sovittiin myös, että viestinä on, että yhteistyö jatkuu.
Mynämäen kunnanjohtaja sanoi, että Mynämäki laittaa kaavoitusinsinöörin paikan auki, mutta ei teknisen johtajan paikkaa. Myös kamreerin paikka on auki.
Ohjausryhmän puheenjohtaja sanoi, että teknisen toimen yhteistyö viedään läpi syvällisesti.
Mynämäen edustaja totesi, että Mynämäki on kuunnellut kärsivällisesti, mitä Nousiainen on halunnut. Mynämäen mollaus ei saa tulla esiin Nesteellä.
Ohjausryhmän puheenjohtaja sanoi, että ohjausryhmä valittiin myös yhteistyön ohjausryhmäksi. Sovittiinkin, että ohjausryhmä kokoontuu ma 3.12.2007 klo 17.00 Nousiaisiin palvelukeskus Henriikkaan.
Sovittiin myös, että yt-ryhmille riittää kirjallinen tiedote ja erillistä tilaisuutta ei pidetä. Mynämäen yt-ryhmä kokoontuu muutenkin 30.11. ja Nousiaisten 12.12. ja asiasta voidaan keskustella siinä yhteydessä.

Kuntaliitos.... -selvitys joulukuun alkuun mennessä, kuntien päätös joulukuussa

Kuntaliitosselvityksen laatiminen Mynämäen ja Nousiaisten kesken
aloitettiin lokakuussa. Konsultin Audiator Kehittämispalvelut Oy:n ja
kuntien ohjausryhmien valmistelema selvitys valmistuu 3. joulukuuta
kuntalaisille pidettävään tiedotustilaisuuteen mennessä. Kuntien
valtuustot ottavat kantaa 17.12 siihen, onko aikaisintaan vuoden 2009
alussa toteuttava kuntaliitos sopiva ratkaisu kuntakaksikolle.
Laaditaan yhdistymissopimus
Kuntajakolaki edellyttää asiakirjoina hallinnon ja palveluiden
järjestämissopimusta, yhdistymissopimusta, joka on sitova kolme vuotta,
sekä suunnitelmaa palvelurakenteiden yhteensovittamisesta.
Hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksessa käydään läpi sopimuksen
tarkoitusta, sitovuutta ja voimaantuloa, kuntajaon muutosta koskevia
tavoitteita, toteuttamistapaa ja ajankohtaa, uuden kunnan organisaatiota
ja toimintaa, talous ja yhdistymisavustusten kohdentamista sekä
yhdistymisestä aiheutuvia muita järjestelyjä.

Palvelurakenteiden yhteensovittaminen
Suunnitelmassa palvelurakenteiden yhteensovittamisesta käydään läpi
olemassa olevia palvelurakenteita ja resursseja, palveluiden järjestämistä
uudessa kunnassa, palvelutarpeen tulevaa kehitystä ja henkilöstön
riittävyyttä, yhteensovittamisen edellyttämiä investointeja sektorikohtaisesti, rationalisointihyötyjä ja kokonaiskustannussäästöpotentiaalia. Kuntaliitosselvityksessä ovat samat toimialaryhmät kuin syvässä
yhteistyössä täydennettyinä kummankin kunnan lautakuntien
puheenjohtajilla.

Ohjausryhmä
Ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa ja tulee vielä valmistelun aikana
kokoontumaan ainakin kaksi kertaa, toimialaryhmät useamman kerran.
Konsultti on haastatellut kummankin kunnan luottamushenkilöryhmiä ja
johtoryhmiä.
Kuntaliitoksesta on pidetty kuntien yhteinen yhteistoimintaryhmien kokous
25.10.2007 ja henkilöstöä on informoitu 1.11.2007. Kuntalaisille pidetään
tiedotustilaisuus 3.12.2007 Löskätin auditoriossa.

Kuntaliitoksen on mahdollisuus alkaa aikaisintaan vuoden 2009 alusta, joka
tarkoittaa sitä, että kummankin kunnan tulee tehdä vuoden 2007 loppuun
mennessä valtuustotason päätös liitoksesta ja ilmoittaa päätökset
valtioneuvostoon, joka tekee lopullisen päätöksen liitoksesta.
Kuntaliitosselvityksen tekemisestä vuonna 2007 aiheutuneisiin
kustannuksiin voidaan seuraavan kerran hakea sisäasiainministeriöltä
rahoitusta keväällä 2008 julistettavana hakuaikana. Rahoituksen
myöntäminen ei ole sidottu selvityksen tarkoittaman kuntaliitoksen
toteutumiseen.

..tai syvenevä yhteistyö kaikilla toimialoilla

Mynämäen ja Nousiaisten kunnat ovat perustaneet neljä toimialaryhmää;
hallinto- ja talousryhmä, sosiaaliryhmä, tekninen ryhmä ja sivistysryhmä.
Kyseiset ryhmät suunnittelevat kuntien välistä syvää yhteistyötä.
Sivistysryhmän vetäjä on Mynämäen vt. sivistystoimenjohtaja Heikki
Mäkisalo, teknisen ryhmän vetäjä on Nousiaisten tekninen johtaja
Pirkkoliisa Heinonen ja sosiaaliryhmän vetäjä Nousiaisten sosiaalijohtaja
Anneli Hallman. Hallinto- ja talousryhmän puheenjohtajana toimivat
vuoronperään Nousiaisten kunnanjohtaja Hannu Rämö ja Mynämäen
kunnanjohtaja Seija Österberg. Jokaiseen ryhmään kuuluu kummankin kunnan
toimialajohtajat ja henkilöstön edustajat. Lisäksi kokouksiin kutsutaan
oman alansa asiantuntijoiksi vuoronperään kaikilta palvelualoilta.
Nousiaisten kunnanjohtaja kuuluu tekniseen ryhmään, Mynämäen kunnanjohtaja
sivistysryhmään sekä Nousiaisten ja Mynämäen hallintojohtajat
sosiaaliryhmään.
Syvä yhteistyö tarkoittaa:
Kuntien välinen syvä yhteistyö tarkoittaa, että Nousiaisten ja Mynämäen
jokaisella toimialalla on yhteinen lautakunta. Toimialan yksi tai kaksi
yhteistä lautakuntaa tarkastelee kuntien toimintaa ja palveluja
kokonaisuutena ja tekee tarvittavia päätöksiä. Toimialoilla on myös yksi
yhteinen toimialajohtaja. Kummassakin kunnassa on oma kunnanvaltuusto ja
kunnanhallitus, tarkastuslautakunta ja vaalilautakunta.
Toimialat jaetaan kummankin kunnan kesken siten, että toinen kunta vastaa
tietyistä toimialoista ja toinen tietyistä. Lautakunta on tällöin tämän
kunnan alaisuudessa, samoin henkilökunta. Toimintaa voi kuvata
isäntäkuntamallin mukaiseksi toiminnaksi. Lautakuntaan valitaan edustajia
kummastakin kunnasta.
Toimialojen toiminta harmonisoidaan mm. yhtenäistämällä maksuja ja
taksoja, asiakkaaksi ottamisen periaatteita ja päivittäisiä rutiineja.

Paljon yhteistö jo nyt...
Taloushallinto on jo Mynämäen kunnan toimintaa ja Nousiainen ostaa nämä
palvelut Mynämäestä. Samoin maaseutupalvelut ovat Nousiaisten kunnan
toimintaa ja Mynämäki ostaa nämä palvelut Nousiaisilta. Lisäksi on
tarkoitus yhdistää lisää hallintopalveluja siten, että kunnilla on
yhteinen puhelinkeskus, atk-yhteistyö, arkistointisuunnitelma ja
asuntotoiminta.
...ja lisää toimialaryhmien selvityksestä
Sosiaalipalveluissa on tarkoitus pitää päiväkotipalvelut lähipalveluna.
Kuitenkin vuorohoitoa keskitetään Nousiaisiin ja yhteistyönä hoidetaan mm.
hallintoa, kehittämistä ja koulutuksia. Vammaispalvelut on tarkoitus
keskittää Mynämäkeen. Sosiaalitoimen palveluja saattaa siirtyä vanhusten
laitoshoidon palveluja laajemmin perusterveydenhuollon yhteistyöna
vähintään noin 20.000 asukkaan väestöpohjalla hoidettavaksi uudelle
kuntayhtymälle. Kunnilta pyydetään selvityksiä asiasta ennakkotietojen
mukaan tammikuun 2008 loppuun mennessä.

Sivistyspalveluissa koko alueen nuoriso- ja liikuntatoimeen nimetään
vastuuhenkilö, jonka pääpaino liikunnassa. Hänen vastuullaan toimivat
liikunta- ja nuorisotoimen ohjaajat Nousiaisissa ja Mynämäessä. Kuntiin
muodostetaan yhteinen kirjastotoimi, mitä johtaa yksi
kirjastotoimenjohtaja. Kulttuuritoimi jatkaa kirjastotoimen alaisuudessa
omissa toimipisteissään lähipalveluna. Kun kansalaisopiston rehtori
siirtyy eläkkeelle, Mynämäen kansalaisopiston toiminnan on tarkoitus
loppua ja sopimuskuntien kanssa neuvotellaan mahdollisuudesta järjestää
opetus Raision työväenopiston kanssa.
Esiopetuksen järjestämiseen eivät vaikuta kuntarajat ja koulupiirit.
Mynämäen kunnan alueella varsin laajan kouluverkon tarkastelu tulee
ajankohtaiseksi. Perusopetukseen laaditaan yhteinen opetussuunnitelma,
kieliohjelma sekä tuntijako.
Mynämäen ja Nousiaisten kuntien välillä on jo olemassa sopimus
erityisopetuksen järjestämisestä. Molemmilla kunnilla on
erityisopetussopimus myös Turun kaupungin kanssa. Nousiaisten kunnalla on
myös sopimus Raision kaupungin kanssa. Olemassa olevat sopimukset
tarkastetaan ja tarpeen mukaan uudistetaan ja korjataan. Olemassa olevaa
asiantuntijuutta on tarkoitus kohdentaa eri yksiköihin ja yksiköissä tulee
olla integraatiomahdollisuus. Siten yksiköiden tulee olla riittävän
suuria, että integraatio mahdollistuu.
Lukiokoulutuksessa perustetaan yhteinen lukiolaitos, jolla on toimipisteet
sekä Mynämäessä että Nousiaisissa. Lukioilla tulee olemaan yhteinen
kurssitarjotin. Harvinaisempia lukiokursseja järjestetään yhteistyössä.
Oppilashuoltoon laaditaan yhteiset käytännöt. Kunnilla on koulukuraattori,
joka toimii molemmissa kunnissa.

Teknisissä palveluissa rakennusvalvonnan osalta yhtenäistetään
tietokoneohjelmat, taksat ja rakennusjärjestys. Kiinteistötoimessa
siivous- ja keittiötoimi järjestetään tilalaitokseen.
Vesilaitoksesta tehdään yksi yhteinen laitos. Vesi- ja jätevesimaksujen
taksat yhtenäistetään.

Mynämäen ja Nousiaisten kuntien yhteistyön syveneminen (6.9.2007)
Paras-hankkeen toimeenpanosuunnitelman valmistelun yhteydessä Askaisten, Lemun, Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kunnat ovat kirjanneet tavoitteita yhteistyön selvittämisestä perusterveydenhuoltoa ja siihen läheisesti liittyviä sosiaalitoimen tehtäväalueita laajemmin. Yhteistyöselvitysten laatimista tullee sisällöllisesti sekä aikataulullisesti rajoittamaan päätetyn Askaisten, Lemun ja Maskun kuntaliitosselvityksen tekeminen, minkä tulee olla valmiina vuoden 2007 loppuun mennessä.
Muiden kuntien (Naantali, Masku ym.) jo tekemien kuntaliitospäätösten sekä laadittavien selvitysten vaikutus tulee heijastumaan kunnan toimintoihin.
Kuntarakenteen muutos tulee vaikuttamaan merkittävästi seudulliseen kunnan yhteistoimintaverkostoon kuntien vähentymisen ja kuntien suuntautumisen muutosten kautta. Esimerkkeinä Varsinais-Suomen läntisten kuntien jäsenkato ja Vakka-Suomen Sanomien kuntayhtymän jäsenpohjan laajentuminen Naantaliin. Positiivisena vaikutuksena on yhteistyön tiivistyminen aiempaa selkeämmin vt 8 kuntien kesken.

Kuntien välisen yhteistyön suuntautuneisuus ja koko laajuus ilmenevät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelman sivulla 20 olevasta liitteestä 1: Kuntien yhteistyösuuntautuneisuus.
Mynämäen ja Nousiaisten kuntien kesken on kunnanvaltuustojen hyväksymä teknisen toimen yhteistyön aiesopimus, minkä valmistelua tulee aiempien päätösten mukaisesti jatkaa. Neuvottelussa mukana olleet Askaisten ja Lemun kunnat eivät hyväksyneet aiesopimusta neuvotellussa muodossa ja kunnat ovat nyt laatimassa kuntaliitosselvitystä Maskun kunnan kanssa.
Mynämäen ja Nousiaisten kuntien kesken on nyt selvitettävä laajenevan ja syvenevän yhteistyön valmius ja siihen sitoutumisen aitous. Näihin neuvotteluihin kytkeytyy ainakin teknisen toimen (vesihuollon) liikelaitosten osalta myös Maskun kunta.

Mynämäen ja Nousiaisten kuntien osalta on tarkoituksenmukaista selvittää myös valmius kuntaliitokseen ja sen vaikutukset erilaisilla vaihtoehdoilla. Kuntajakolain määräaikaisten, vuosina 2008-2013 voimassa olevien, yhdistymisavustusten kertoimet eivät vaikuta Mynämäen osalta liitoksen ajankohtaa kiirehtivästi. Euromääräisesti runsaimmillaan ne ovat vuoden 2011 alusta toteutettavassa liitoksessa. Tämä johtuu Mietoisten ja Mynämäen kuntien vuoden 2007 alusta toteutuneen kuntaliitoksen yhdistymisavustusten jäljellä olevan määrän avustusta vähentävästä vaikutuksesta. Selvitystyö tuottaisi selvyyden eri aikatauluvaihtoehtojen eduista ja haitoista sekä vaikutuksesta mahdolliseen kuntaliitokseen.
Liitosselvityksen laatimiseen käytettävä aika jää lyhyeksi, mikäli selvitetään mahdollisuutta kunnallisvaalikausien vaihteessa tapahtuvaan liitokseen. Selvitystyön objektiivisuuden takaamiseksi olisi harkittava myös ulkopuolisen selvittäjän käyttämisen mahdollisuutta. Sisäasiainministeriö osallistuu ulkopuolisen selvittäjän kustannuksiin.

Selvitystyön kestäessä varmistuu myös muun Varsinais-Suomen kuntarakenteen muutoksen laajuus. Elokuun 2007 loppuun mennessä on tehty päätökset kuntaliitoksista, joissa Varsinais-Suomen 53 kunnasta 18 kuntaa lakkaa vuoden 2008 päättyessä. Tämän lisäksi kuntaliitosselvityksiä tai esiselvityksiä on käynnissä kunnanvaltuustojen päätöksillä ainakin 7 kuntaryhmässä, joissa selvityksiin osallistuu Varsinais-Suomesta 19 kuntaa.

Kuntaparlamentti 7.8.2007, Mynämäki, Kivimakasiini
Valtuuston puheenjohtajan Kari Mäkelän avauspuheenvuoro

“Elämää, ei sen enempää”
Arvoisat läsnäolijat, kuntien johto, Askaisten, Lemun, Maskun, Nousiaisten, Vahdon ja Mynämäen kunta- ja palvelurakenneryhmien (ohjaus-,koordinaatio-,toimialaryhmät) jäsenet, Mynämäen hallituksen ja valtuuston jäsenet. Tervetuloa Laurin markkinaviikon tapahtumaan, kuntaparlamenttiin. Tapahtumalla on pitkät perinteet, useat muistavat Korvensuun konepajamuseon sateet, Tarvaisten koulunpihan auringon tai Kalelan jättilaavun hyttyset, mutta myös iloisen yhdessäolon ja korkeatasoiset alustukset, joita olemme aina pyrkineet hankkimaan. Tämä tilaisuus on nyt kohderyhmältään PARAS-mahdollinen. Toimeenpanosuunnitelman H-hetki lähestyy, kuntien valtuustot kokoontuvat 27.8 ja kaksi kuntaliitosselvitys-aloitettakin on lisäksi päätettävänä. Toivottavasti tämä ilta tuo lisävalaistusta päätöksentekoon ja auttaa näkemään kristallipallon sisälle (viittaan enemmän alustajiin, kuin alku- ja ruokajuomiin). Meille on annettu nyt mahdollisuus, ei tehdä siitä uhkaa, solidaarisuuttakin tarvitaan!

Viljamakasiini
Ihmettelette varmaan tätä ympäristöä. Ei olla täällä sen takia, etteikö tälle ryhmälle heikommat seinät kestäisi. Eikä tämä ole uuden kunnan valtuustosali. Tästä lähemmin kertoo Wirmo-seuran puheenjohtaja, valtuutettu ja hallituksen jäsen Marja Virpi. Tällaisena aikana kun rakenteita puretaan ja tehdään jotain vahvempaa, sopii parhaiten esimerkilliseksi ympäristöksi vuosisadan paikallaan ollut viljamakasiini.

Mynämäki nyt
Mynämäki on nyt samankokoinen pitäjä kuin 160 vuotta sitten. Karjala Tl. kunta liittyi 1976 ja uusi Mynämäen kunta perustettiin Mietoisten kanssa tämän vuoden alusta. Syntyi runsaan 8000 asukkaan merellinen Mynämäki. Tässä yleiskaava-alueella, (Raision kaupungin kokoinen, 50 km2), asuu noin 3500 asukasta, yli 40 % kunnan väestä. Tästä syystä Mynämäen kaupalliset ja kunnalliset palvelut ovat pääosin keskittyneet tähän keskustaajaman ympäristöön.
Mynämäen kunnan palvelut ja rakennukset keskustaajamassa (yleiskaavan suunnittelualueella); Paloasema, jossa Nousiaisten ja Mynämäen taloushallinto, kunnantalo +teknisentoimentalo, tori, (valtio; käräjäoikeus, kihlakunnanvirasto, Kela), Laurin koulu 1-9 luokat, päiväkoti, linja-autoasema, uimahalli, nuokkari, Lukion uusi/vanha rakennus, kirjasto, urheilukeskus, palloiluhalli, Kivistönmäen päiväkoti, vesitorni, Tainiolan palvelutalo/säätiö, Litzeliuskoti=vanhainkoti, terveyskeskus, vuodeosasto, dementiaosasto, Koivikkokujan toimintakeskus, Lounais-Suomen käsi- ja taideteoll.oppilaitos 2. aste, Häävuoren palvelukeskus/ kotipalvelukeskus/ ruokahuolto. Lisäksi muut toiminta- ja palvelupaikat Mietoisten, Mynämäen ja Karjalan alueilla; Asemanseutu, Mietoinen kk./Tavastila, Pyhe, Huoli, Ihalainen, Tarvainen ja Karjala kk.,jossa on uusi koulurakennus; koulu, eskari ja päivähoito.
Uusia asuinalueita rakenteilla/suunnitteilla; Sunila, Tursunperä, Pitkäsmäki, Kattelus ym. =tonttivaranto nyt 60, syksyllä 90 -- 120 tonttia.

“Viisikko” lähellä toisiaan
Läsnäolevien kuntien keskustaajamat, palvelukeskukset sijaitsevat kaikilla mahdollisimman lähellä toisiaan, useilla ihan kuntarajan tuntumassa. Tästä kivimakasiinista on Nousiaisiin 12 km, Maskuun ja Askaisiin 15 ja Lemuun 16 km (Raisioon 24 ja Turun Tuomiokirkkoon 34 km). Katsellessani karttaa hain viiden kunnan palvelukeskusten keskipistettä. Se sijaitsee Nousiaisten Kurkolan kylässä lähellä Mynämäen rajaa. Se on enintään 8 km päässä kaikista kuntakeskuksista. Jos tästä keskipisteestä ottaa 10 km:n säteen ja pyöräyttää ympyrän, mahtuu sen ympyrän sisään yli 15000 asukasta (koko asukkaiden määrä kunnissa yhteensä 21400). Esillä olevat ehdotukset toisivat liitosrahoja; Maskun esitys (Masku-Lemu-Askainen) 4,954 M€ ja Nousiaisten esitys; (Askainen, Lemu, Masku, Mynämäki, Nousiainen) yhteensä 10,354 M€. Mitä uudessa Salossa “porkkanarahoilla” maksetaan tai tehdään?

“Kuntakentän muutokset ja kuntaliitokset”
Tämän illan alustuksista vastaa ajankohtaisella aiheella “kuntakentän muutokset ja kuntaliitokset”; FM, Kuntaliiton tutkimusassistentti Maria Merisalo. Hän on tehnyt pro gradu -tutkielman Mietoisten ja Mynämäen kuntien yhdistymisprosessista, hyväksytty nyt toukok-07. Siinä kuvataan ja selitetään liitosprosessin vaiheita aina vuodesta 1998 tähän vuoteen, ensimmäistä ja toista kierrosta. Hän toteaa; “tutkimuksen perusteella sillä miten kuntaliitosprosessi aloitetaan ja mikä osapuoli aloiteen tekee on vaikutusta prosessin kulkuun ja lopputulokseen”. Todellako? Toisena alustajana kuullaan “Suomen ennätyksen”, ihmeiden tekijä Salosta, uuden “suurSalon” isä, FM, kaupunginjohtaja Matti Rasila. 10 kunnan liitos ja tämä kaikki yli 90 prosentin kyllä-äänten turvin. (Turun seutukunnassa on 18 kuntaa).
Kuulemme varmaan, miten monikuntafuusio tehtiin ja miten uuden Salon hallinnon luominen puolentoista vuoden sisällä tehdään. Otamme oppia? Konsultteihin heillä ei turvauduta, mutta mukaan tulee ulkopuolisia tutkijoita ja kehittäjiä. Menetelmä on nyt ensimmäistä kertaa käytössä!

Vetoomus
Vetoan teihin hyvät kuntien päättäjät; tehkää kunnissanne myönteinen päätös selvityksen tekemisestä Nousiaisten esittämällä kuntaryhmällä. Tutkitaan, neuvotellaan, mietitään, lasketaan ja sitten vasta tehdään lopullinen päätös asiasta. Maailma ja kuntien tilanne muuttuu kaiken aikaa. Kielteisen päätöksen aika ei ole nyt. “Juna menee ja vaunuja tarvitaan”.

Suora linja 20.7.2007 Vakka-Suomen Sanomat
Ei “mätäkuun” juttuja

Minulta on kyselty alkuvuonna normaalia enemmän Mynämäen kunnalliselämän tapahtumista. Eikä suotta, meillä todellakin lähdetään uusiin kuntaliitosselvityksiin “puhtaalta pöydältä” uudistunein voimin. Johtajista ja osastopäälliköistä vain kamreeri ja perusturvajohtaja jatkavat entisissä viroissaan, mutta kuntaliitoksen myötä laajennetuin tehtäväkuvin. Tapahtumia valotettiin tammikuun valtuuston jälkeisessä tiedotteessa, josta otteita myös tällä nettisivullani.

Uusi kunnanjohtaja aloittaa elokuun aikana, vt. kunnanjohtaja palaa hallintojohtajaksi, teknisentoimen valinnat tehtiin heinäkuun alussa laajempi kuntayhteistyö huomioiden, sivistystoimen vt. johtajuus on vahvoilla harteilla ja kokenut kehitysjohtaja puurtaa kunta- ja palvelurakenneselvitysten parissa. Talousarvion-08 laadinta voi alkaa, pelaajat on valittu, säännöt ja maali tarkennetaan työseminaarissa elokuun lopulla. Laajoja yhteistyöselvityksiä on vireillä joka toimialoilla, ja esitettäviin kuntaliitosselvityksiin suhtaudutaan avarakatseisesti ja kaukonäköisesti. Löytynee joka kunnasta käyttötarkoitus 10,3 miljoonan €uron yhdistymisavustukselle.

Seija Österberg on uusi “kunnanisämme”. Naiset valtaavat johtajapaikkoja myös kuntakentällä. Kuntamme johtajaksi haki kokeneita talous- ja kunnalliselämän tuntevia henkilöitä. Seija valittiin tai paremminkin kutsuttiin hakijoiden ulkopuolelta työkokemuksen ja paikallistuntemuksensa, niin alueen kuin henkilöiden, ansioista. Hän omaa hyvät henkilö- ja asiasuhteet kuntamme kannalta tärkeisiin suuntiin, virastoihin, kuntiin ja ihmisiin. Hän on tiedollisesti, taidollisesti ja ajallisesti valmis ryhtymään kanssamme heti töihin. Hänen Maskussa kunnansihteerinä ja vt. kunnanjohtajana työskentelyn aikana aloitettiin mm. terveyskeskusyhteistyö ja nyt meneillään oleva Paras-hanke otti ensiaskeliaan. Lisäksi Seija Österberg on Auran kunnanjohtajana “sisällä” kaupunkisuunnitelman vaiheissa, jossa on mukana 8 kuntaa mm. Turku, Raisio ja Naantali.

Hyvä talous? Lähikuntien edustajat ovat puuttuneet puheissaan ja kirjoituksissaan kuntamme talouden tilaan. -Ennen yhteistyöhankkeita ja kuntaliitoksia meidän on saatava taloutemme kuntoon! Se pitää sisällään ylijäämäisen tilinpäätöksen, vahvan taseen, mutta myös tasapuoliset ja laadukkaat palvelut kaikille kuntalaisille. Kuntamme talous ei ole kuralla, kattamatonta alijäämää ei ole, mutta siihen suuntaan ollaan menossa.

Miksi näin? Tarkastellaan kuntien kokoa eli sitä aluetta, jonne palveluja asukkaille tuotetaan. Moni kunnan palvelu toimitetaan tai tuotetaan lähipalveluna, omalla kylällä, ihan kotiovelle tai jopa sisälle asti. On paljon taloudellisempaa tuottaa niitä suurelle väkimäärälle, pienelle ja tiheästi asutetulle alueelle runsaasti veroja maksaville kuntalaisille. Samalla matkalla esimerkiksi kotipalvelu käy useassa taloudessa, vesi- ja viemäriputken vetäminen liittymämaksuilla on kannattavaa, koulut ja päiväkodit voidaan keskittää, eli yhdyskuntarakenne on tiiviimpää.

Mynämäki on maakunnan kolmanneksi suurin pinta-alaltaan, edellä vain Somero ja Laitila. Samansuuntaisia talouslukuja ovat esittäneet nämäkin kaupungit. Mynämäen koko on nyt (Karjalan, Mietoisten ja Mynämäen kunnat) 520 km2, eli 11 kertaa Raision, 5,5 kertaa Maskun, 2,6 kertaa Nousiaisten ja 2,1 kertaa Turun kaupungin kokoinen. Kun vertaa väestötiheyttä, Mynämäessä asuu 16 henkeä/neliökilometrillä, Maskussa 65 ja Raisiossa 490 henkilöä/km2. Jos mukaan tarkasteluun otetaan vielä verotulot/ asukas, jotka Raisiossa ja Maskussa ovat 3000 € jokaista asukasta kohden korkeammat, ymmärtää, että mistään helposti ja nopeasti hoidettavasta asiasta Mynämäen päätöksenteossa tai toiminnassa ei ole kysymys. Omana kuntana Mynämäen yleiskaava-alue (keskusta-asemanseutu) on Lemun kunnan kokoinen ja tällöin päästäisiin huippuhyviin talouslukuihin.

Onkohan kesän helteellä tai myöhästyneellä viidenkympinvillityksellä syy, kun arki-iltoina olen vaihtanut Kympin uutiset SubTv:n “Sex and the city” eli Sinkkuelämää-sarjan puolelle? Elämänoppia ja tirkistelyä kaikille lomalaisille ja lukijoille!

Kari Mäkelä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Mielipiteeni kunnan seminaareista ja koulutuksista (kirjoitettu 28.8.2006)

On esitetty erilaisia kommentteja toivotusta ja suunnitellusta (syksy 2006) Mynämäen ja Nousiaisten kuntien yhteisestä seminaarista.
Tässä muutama näkemys ja "hajatelma" itseltäni, koska tunnen olevan jossain määrin syypää tähän.

Olen ollut valtuutettuna vuodesta 1981 ja monenlaista olen itsekin ehdottanut, kokenut ja ollut järjestämässä.
Vaikeaa on varmasti sanoa tai mitata, miten, missä tai milloin taloudellisesti parhaat ajatukset ja päätökset ovat syntyneet.
Eri organisaatioilla, kunnillakin, vaan on nyt tapana budjetoida ja järjestää tapaamisia, tutustumisia, retkiä,
koulutuksia oman alansa tai alueensa ulkopuolelle, ja ulkopuolella. Siitä väitetään jopa olevan hyötyä ajattelulle.

Mynämäessä seminaarit, koulutukset ja valtuustoretket on vedetty minimiin. Jopa niin, että ymmärsin uusien/nuorten valtuutettujen
vetoomuksessaan tarkoittaneen niiden lisäämistä.
Yhdessäolo virallisten kokousten ulkopuolella on tutkitusti tarpeellista. Tällöin asiat, ihmiset ja taustat näyttäytyvät usein
eri valossa, ehkä todellisempana. Jossain oppikirjassa käsketään viemään riitaisat organisaatiot viikoksi autiolle
saarelle.

Nyt varsinkin tuntuu, että tällaiselle seminaarille on tarvetta: Mki-Mietoinen kuntaliitos+terveyskeskus, Paras-hanke, puitelaki ja sen
toimeenpanosuunnitelma. Siinä tarvitaan Nousiaisten kunnan, nousiaislaisten valtuutettujen/päättäjien ja virkamiesten
kanssa paljon yhteistyötä ennen kuin 20.000-50.000 asukkaan palvelualueet on muodostuneet.
Tällaista tilaisuutta on toivottu Nousiaistenkin taholta. Kun kuulimme heidän aikomuksestaan järjestää oma talousseminaari
Ellivuoressa (Ruotsin tai Viron laivoja rauhallisempi ja edullisempi paikka), päätimme yhdistää asiat ja voimamme.

Ohjelmassa on laaja katsaus menneeseen ja tulevaan. Tarkentuu vielä talouden ja muiden tietojen täsmentyessä. Osastopäälliköt
ovat valmistautuneet huolella tilaisuuteen. Molemmilla kunnilla on oma seminaari, mutta yhteiset osiot ovat myös mukana.
Aikaahan tämä kaksi päivää vaatii ja elämäntilanteen mukaan järjestelyjä ja priorisointia. Ehkä vähän "turnauskestävyyttäkin".
Pitkä koulutus ja yhdessäolomme, joka alkaa ja päättyy linja-automatkaan, vastaa lähes viikon päiväseminaarin aikaa tai
kymmentä iltakoulua. Kaikki innolla mukaan!

KIITOS Teille kaikille mielenkiintoisesta, antoisasta ja opettavasta talviajasta vaalikentillä! Paljon uusia elämyksiä, tuttavuuksia ja vuorovaikutusta sain kokea. Kävin yli sadassa tapahtumassa. Tilaisuuksissa, toreilla ja kauppakeskusten käytävillä tuli tavattua tuhansia ihmisiä. Vaaliauton mittariin kertyi vajaassa kuukaudessa 2600 kilometriä. 71-tiimini teki rajusti töitä viime marraskuusta alkaen.
Aiemmin vaalityöntekijänä, mutta nyt ensikertaa ehdokkaana, vaalityö avautui aivan uudella tavalla, kun siihen itse heittäytyi mukaan. Sen vaativuus, pitkäjännitteisyys ja raadollisuuskin tuli koettua. Aivan liian kevyin eväin ja lyhyellä valmistautumisella lähdin mukaan. Mutta nyt olen yhtä kokemusta rikkaampi.

Useiden ehdokkaiden (myös muiden puolueiden) ja heidän vaalitiimien jäsenten kanssa syntyi hyvää ja syvää kanssakäymistä , jota nyt alkaa kaipaamaan. Piirin, kunnallisjärjestön tai soppatykin väkeä unohtamatta. Sain paljon oppia ja elämänkokemusta "vanhoilta tovereilta". Keräämäni kokemukset vien eteenpäin tuleviin vaaleihin puolueemme ehdokkaitten hyväksi. On hienoa olla mukana tässä mukavassa "perheessä" nimeltä SDP.

Onnea kansanedustajillemme Heli Paasiolle, Marjaana Koskiselle, Katja Taimelalle ja Ilkka Kantolalle, sekä menestystä oppositiotyöhön. Tulen pitämään heihin yhteyttä ja kertomaan maaseudun ihmisten, Mynämäen kunnan ja ulosoton kuulumisia.

Jatkan yhteisten asioiden hoitoa täällä Mynämäessä, Turun seudulla ja maakunnassakin. Paras- hanke ja sen toimeenpanosuunnitelmat täyttävät kyllä vapaa-ajanvieton ongelmat.

Kaunista ja kuumaa kesää toivottaen ja odotellen; t. Mäkelän Kari !

Kari Mäkelä ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2007

“Villillä kortilla” ehdokkaaksi
Mynämäkeläinen ulosottomies, tunnettu kunnallispoliitikko Kari Mäkelä on nyt ensikertaa ehdokkaana kevään eduskuntavaaleissa. Pitkän luottamushenkilöuran lisäksi hänelle aukeni mahdollisuus koettaa siipiä vaaleissa 17 SDP:n ehdokkaan joukossa, kun syksyllä Salossa pidetty piirikokous täydensi jäsenäänestyksen tulosta kahdella ehdokkaalla, Ilkka Kantolalla ja Kari Mäkelällä. - Vaalityö on siitä asti ollut virittelyä, mutta nyt on menossa kiivas työrupeama, joka huipentuu 18. maaliskuuta vaalipäivään, toteaa Mäkelä. Ehdokasnumerot saadaan tietää helmikuun puolessavälissä.

Vähintään viisi kansanedustajaa
Jäsenäänestyksessä on Mynämäen demareita ollut mukana aiemminkin, mutta Mäkelä on nyt ensimmäinen ehdokaslistalle noussut. - Pääsin sinne ikään kuin täydennysmiehenä kun mm. alueellista kattavuutta, ikä- ja sukupuolijakaumaa tarkasteltiin, kertoo Mäkelä. Jäsenäänestyksessä läpimenijät painottuivat kaupunkiseuduille ja laaja maaseutu, esimerkiksi koko Raision ja Uudenkaupungin väli olisi jäänyt vaille omaa ehdokasta. Mahdollisimman kattavaa ehdokaslistaa tarvitaan, kun Sosialidemokraatit valtakunnallisesti tavoittelevat suurimman puolueen asemaa ja täällä Varsinais-Suomessa vähintään viittä, jopa kuutta kansanedustajan paikkaa.

Kokemus
Mäkelällä on vahva järjestökokemus kolmelta vuosikymmeneltä oman yhdistyksensä puheenjohtajana ja vaalipäällikkönä eri vaaleissa. Hänen mieleenpainuvin tulikaste yhdistys- ja vaalitoiminnasta oli Mauno Koiviston valinta ensimmäiselle presidenttikaudelle. Kunnallisella puolella hänellä on menossa seitsemäs vaalikausi ja kunnanvaltuuston puheenjohtajuutta tuli vuodenvaihteessa täyteen 10-vuotta. Mäkelä jatkaa myös uuden Mynämäen (Mietoisten ja Mynämäen kuntaliitos) kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

Vaalitiimi
Kari Mäkelän vaaliryhmän muodostaa Mynämäen Sos.dem. Ty:n hallitus uuden aktiivisen puheenjohtajansa, Turun Yliopistossa valtiotieteitä opiskelevan Juuso Alatalon johdolla. Vaalipäällikkönä toimii moniosaaja, “nettinikkari” Vesa Haloila.
Vaalityön painopiste on keskusteluilla ja ihmisten tapaamisilla SDP:n ministerien, vaalivankkurin ja soppatykin matkassa Turun seudulla ja vaalipiirissä. -kekseliäillä ideoilla, lehtimainonnalla ja www-kotisivun avulla hoidetaan äänet laariin ja voitto kotiin, sanoo vaalipäällikkö Haloila.

Maalaisjärjellä
Vaaliteemat eivät ole kovin radikaaleja, kuten ei Mäkelä itsekään. -Puolueen teesit ja linjat ovat hyväksi havaittuja, ajassa ja arkielämässä kiinniolevia, ehkäpä siksi, että olen päässyt itse niiden sisältöön ja muotoon vaikuttamaan mm. puoluekokouksissa. Vaalien alla tulee jopa ministereiltä julkisuutta tavoittelevia ehdotuksia, jotka sitten vaalikaudella osoittautuvat kupliksi, mahdottomiksi toteuttaa. - Minulla ei ole vastausta valmiina joka ongelmaan, toki mielipide asiaan. Olen oppinut elämässä myös kuuntelemaan ja huomannut kolikkojen molemmat puolet, toteaa Mäkelä.
-Työssäni kihlakunnanviraston ulosottomiehenä yli 30 vuoden ajan olen nähnyt ja selvitellyt monia tapauksia, nousukausia, lamanaikaa, toimeenpannut häätöjä, tavannut todellista varattomuutta. Elämisen ja elämän koko kirjo näkyy ulosotossa, kertoo Mäkelä.
- “Maalaisjärkeni” ja elämänkokemukseni tarjoan äänestäjien käyttöön.

Turvallisuus vaaliteemana
Maailma muuttuu nopeasti, mennään eteenpäin vauhdilla, mutta turvallisuus elämässä täytyy silti säilyä tuloista tai varallisuudesta riippumatta. -Enkä tarkoita pelkästään väkivaltaa, vaan turvallisuutta syntyä, kasvaa, kouluttautua, perustaa perhe, rakentaa, työskennellä, jäädä eläkkeelle ja viettää elon ehtoopäiviä turvallisessa paikassa turvallisten ihmisten seurassa, sanoo Kari Mäkelä.

- Esitteessäni (Minä-Sinä-Hän -Me-Te-He) puolustan julkista terveydenhuoltoa, koulutuksen monipuolisuutta ja tärkeyttä, kotia ja asumista, työllisyyttä ja huolenpitoa, iäkkäiden ihmisten huolenpitoa sekä julkisen vallan, valtion ja kuntien, esimerkillistä roolia pätkätöitä muutettaessa pysyviksi työsuhteiksi. -Siis turvallisuutta reilussa Suomessa.
Turvallisuus reilussa Suomessa eli palvelujen tasapuolinen turvaaminen vaatii isompia yksiköitä, jopa kuntaliitoksia. Niitä on sitten vaan tehtävä, vaatii Kari Mäkelä.

Tilaisuudet
Tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa Kari Mäkelä on mukana, ilmoitetaan ajan tasalla olevalla www.karimakela.net -kotisivulla.
Kotipaikkakunnalla Mynämäessä sovittuja tilaisuuksia on 22.1 opetusministeri Antti Kalliomäen vierailu, SDP:n kaikkien ehdokkaiden vaalipaneeli 27.2 ja samana päivänä on soppatykki tarjoiluineen paikkakunnalla.
Mäkelä on tavattavissa Kauppakeskus Myllyssä ainakin perjantaina 19.1 ja 23.2, ulkoministeri Erkki Tuomiojan matkassa 26.2 sekä lauantaina 10.3.
Vaalien ennakkoäänestys on 7-13.3 ja varsinainen vaalipäivä sunnuntaina 18.3.2007

Ukinuutiset 2/07

Olen Mäkelän Kari Vakka-Suomen kihlakunnanviraston ulosottomies Mynämäestä yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Lähes saman verran olen ollut mukana kunnalliselämässä mm. valtuutettuna ja Mynämäen kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Asun omakotitalossa ja perheeseeni kuuluu vaimo-Maarit ja kaksi jo aikuisikäistä poikaa sekä Mara-kissa.

Maailma muuttuu nopeasti, mennään eteenpäin vauhdilla, mutta turvallisuus elämässä täytyy silti säilyä tuloista tai varallisuudesta riippumatta. Enkä tarkoita pelkästään väkivaltaa, vaan turvallisuutta syntyä, kasvaa, kouluttautua, perustaa perhe, rakentaa, työskennellä, jäädä eläkkeelle ja viettää elon ehtoopäiviä turvallisessa paikassa turvallisten ihmisten seurassa.
Olen ollut puolueen jäsen 27 vuotta ja toiminut Mynämäen Sos.dem. Ty:n johtokunnan jäsenenä, sihteerinä ja puheenjohtajana. Puoluekokousedustajana olen ollut kahdesti, mutta ehdokkaana eduskuntavaaleissa nyt ensikertaa. Puoluevalintani tuntuu osuneen oikeaan, sillä tunnen omakseni puolueen linjan ja toimet oikeansuuntaisiksi, ehkä myös siksi, että olen päässyt työryhmissä ja puoluekokouksissa niihin vaikuttamaan.

Kunnat ja kuntalaiset päättävät itseään koskevista asioista, siis myös kuntaliitosasiassa. Mitä parhaimmin tähän sopii neuvoa-antava kansanäänestys.
Esimerkiksi Nato tai EU:n perustuslaki asioiden osalta päätösvallan uskon täysin eduskunnalle ilman kansanäänestystä. Kunnallis- ja valtiollisten vaalien yhteydessä voisi järjestää kyselyjä oman kunnan, maakunnan tai alueen asioista.
Juustohöylä on ollut käytössä jo liian kauan julkisella sektorilla ja sillä on saatu jo enemmän tuhoa kuin hyötyä mm. hoito-, hoiva- ja terveydenhuollon alueilla. Nyt on panostusten aika ja reippaasti!

Suomessa ovat tuloerot kasvaneet. Toisilla aloilla tehdään pätkätöitä ja vajaatuntisuutta, jolloin palkkatulo ei riitä normaaliinkaan elinkustannusmenoihin, asumiseen ja ruokaan. Toisaalla on pula työvoimasta ja palkat ylitöiden kanssa tuovat kukkaroon riittävästi rahaa, mutta kiristävät ihmistä ja hänen perhesuhteitaan. Työn ja tuotannon siirtyminen halvan työvoiman maihin on eettisesti ja moraalisesti kyseenalaista. Kustannukset nousevat varsinkin uusissa EU-maissa nopeasti samalle tasolle, mikäli ihmisoikeuksia, palkka-, tasa-arvo- ja työsuojelunormeja noudatetaan. Joidenkin yritysten Kiinaan menon ymmärtää, jos raaka-aine, asiakkaat ja tuotteen markkinatkin ovat siellä.
EU:n pitää valvoa ammattiliittojen kautta kansalaistensa oikeuksia kaikissa EU-maissa myös työelämään liittyvissä oikeuksissa. Puututtava kovalla kädellä vierastyöläisiä käyttäviin myös suomalaisiin yrityksiin ja heidän alihankkijoihin, mikäli työntekijöille ei makseta edes minimipalkkaa.

Kirjastolaitos on maassamme hyvin kehittynyt eikä sitä saa vaarantaa. Kuntalaiset ovat ottaneet kirjastot hyvin vastaan. Valtio lisäämällä panostustaan voisi myös ohjata ja valvoa tiukemmin varojen käyttöä, melkeinpä korvamerkitsemällä rahat. Myös koululiikuntaan toivoisin suunnattua rahaa ja sitä kautta lisää tunteja ja opettajia.
Vaalikiireiden mentyä ohi on tarkoitus lomailla lapin tuntureilla hiihtäen ja lasketellen, luonnossa ja lumossa.
Käy tutustumassa myös kotisivuihini: www.KariMakela.net

t. Kari Mäkelä
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

AKK:n Autourheilulehdessä 2/07

Kari Mäkelä
Varsinais-Suomen vaalipiiri, SDP:n ehdokaslistalla

MynUA:n jäsen yli 30 vuotta, ollut yhdistyksen hallituksessa, sihteerinä ja
puheenjohtajana vuosia. Aktiivikausi eri muodoissa v. 1975-2002, mutta
edelleen mukana. Mynälahden Ajojen, Rantarallin, Munarännin, ST-Elopolun
ym. päätoimitsijatehtävissä, johtajana, ratamestarina, valvojana.
Rallia 1970-80 luvuilla, AS-kilpailija M- ja A-luokissa.
AKK:n AS-lajiryhmän jäsen 1990-luvulla. Jälkikasvu Tomi Mäkelä harrastaa rallia.

Autourheilun tulevaisuuden uhkakuvat tulevat ympäristöasioista. Tiivis rakentaminen,
ympäröivä luonto ja ilmastomuutoskeskustelu ajavat harrastuksemme ahtaammalle.

Päätöksenteossa autourheiluväelle pitää löytyä tilaa, mm. autovero/käytönverotus keskustelussa.
Moottoriurheilun harjoittelu-, harrastus- ja suorituspaikat pitää huomioida kaavoituksessa
ja avustuksissa tasavertaisina muiden liikunta- ja urheilumuotojen kanssa.
Näihin asioihin aion vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa kansanedustajana eduskunnassa.

Autourheiluväki on tehnyt Suomeamme tunnetuksi maailmalla. Eläköön autourheilu
tulevaisuudessakin!

VSS 22.2.2007 (julkaistu lyhennettynä)
Kari Mäkelä n:o 71

Olen 52 -vuotias Mietoisten enklaavilla syntynyt ja Mynämäessä asuva, kotijoukoissa Maarit-vaimo, aikuisikäiset Joni ja Tomi -pojat. Ammattina ulosottomies Vakka- Suomen kihlakunnanvirastossa työalueena Mynämäki. Tässä tehtävässä, sen eri muodoissa olen työskennellyt yli 30 vuotta.

Mynämäen kunnanvaltuustossa, hallituksessa ja lautakunnissa olen vaikuttanut vuodesta 1981 alkaen, siitä 10 vuotta valtuuston puheenjohtajana ja edelleen (1.1.2007 Mietoinen- Mynämäki kuntaliitos). Seutukuntatyössä niin Vakka- Suomessa kuin nyt Turun seutukunnassa. Olen Varsinais-Suomen Liiton hallituksen varajäsen ja sen suunnittelu- ja ympäristötoimikunnan jäsen.

Se vapaa-aika, mikä yhteiskunnallisten asioiden hoidolta, uuden kunnan "virittämiseltä" tai kunta- ja palvelurakenne neuvotteluilta jää, käytän liikuntaan ja ulkoiluun monin tavoin säätilan sallimissa muodoissa. Kuntamme liikuntapaikat mm. urheilukeskus tarjoavat siihen hyvät mahdollisuudet.

Tavoitteeni on saada kunnat ja seutukunnat tiiviimpään yhteistyöhön kaikkien palveluiden järjestämisessä. Oma-aluekeskeisyydestä siirryttävä suurempaan alueajatteluun. Täällä se voisi olla Turun länsi- ja pohjoispuoli, Rymättylästä Pyhärantaan eli Vakka- Suomen seutukunnan ja Turun läntisten kuntien kaavallinen-, elinkeino-, koulutus- ja muiden, myös peruspalvelujen tuottamisen yhteistyöalue. Laitila ja Uusikaupunki ovat Varsinais-Suomen maakuntakeskuksen, Turun vaikutusalueella, eikä osa Satakuntaa. Toki yhteistyötä Raumallekin tarvitaan. Täällä ovat välimatkat lyhyet ja maakuntakeskus meitä lähellä. Se on voimavara, jota pitäisi ja voidaan hyödyntää. Parantuvat liikenneyhteydet, vt. 8, Kustavintie/Y-tie ja rautatie lähentävät entisestään matkaa.
Täällä meillä on vahvaa verkostoitunutta metalli- ja monialan osaamista sekä yritystoimintaa jota maatalouselinkeinot sopivasti tukevat. Turun toisella puolella on elektroniikan vahvaa aluetta. Täystyöllistävän elinvoimaisen alueen ja valtion lisääntyvän tuen turvin parannamme palvelutasoamme ja kykenemme vaadittavat hoiva- ja hoitopaikat ja työpaikat kustantamaan. Vain näin todella turvataan kylien, kuntien ja alueiden elinvoima, lähipalvelut ja päätöksenteko meidän omissa asioissa.

TIEDOTUS KUNTALAISILLE VALTUUSTON KOKOUKSESSA 29.1.2007 klo 18 (valtuuston puheenjohtaja Kari Mäkelä)

Mynämäen kunnassa viimeaikaiset tapahtumat ovat herättäneet paljon kysymyksiä kuntalaisissa ja osassa meissä luottamushenkilöissä. Olemme lukeneet monenlaista uutisointia ja kysymyksiä myös paikallislehtemme yleisöltä -palstalta. Olemme saaneet kommentteja, eikö kukaan teistä päättäjistä uskalla vastata yleisönosastossa olleisiin selkeisiin kysymyksiin?

Kunnanhallitus ja valtuustoryhmät ovat yhteisesti sopineet, että valtuuston puheenjohtaja kertoo taustoja viranhaltijoiden ratkaisuista erota virastaan. Ryhmät ovat olleet yksimielisiä siitä, että yksittäisten ihmisten kannanottoihin lehtikirjoituksissa ei vastata, vaan kuntalaisia ja valtuutettuja informoidaan valtuuston kokouksessa annettavalla tiedotteella.

Kunnanhallitus on kiitettävällä tavalla pyrkinyt kartoittamaan kyselyin ja haastatteluin osastopäälliköiltä rakentavia ajatuksia asioista. On kuultu aitoja tuntemuksia ja saatu uusia ideoita. Ajatustyö ja itsetutkiskelu joka taholla, myös poliittisissa ryhmissä, on käynnissä, mutta aina uudet asiat ovat pitkittäneet ja vaikeuttaneen asioiden hahmottamista ja käyntiin saattamista. Työntekijöiden lähtemisiin liittyy aina tiedon ja taidon menetyksiä, mutta uudet henkilöt tuovat tullessaan myös uusia tuulia. Emme vastaa nyt yksityiskohtaisesti joka kysymykseen, taikka eroamisiin, vaan pyrimme valottamaan yleisellä tasolla asiaa.
Vastauksia on varmasti monia yhteenkin asiaan ja yhtä yhteistä vastausta kaikkiin asioihin ei ole. Eikä yhtä syyllistä, jos ylipäätään syyllistäminen on tarpeen, kun haetaan hyvää tulevaisuutta Mynämäen kunnalle. Syntynyt tilanne on enemmänkin asioiden ja ajankohdan yhteensattumien summa. Tähän tilanteeseen nyt on ajauduttu, mutta yhteistyöllä tästä selvitään. Kuntaliitoksella ei suoranaisesti ole ollut vaikutusta viranhaltijoiden eroon. Tämä on tullut esille, kun uusi kunnanhallitus on käynyt keskusteluja johtavien viranhaltijoiden kanssa.

Muutoksissa puhaltavat aina suuret tuulet ja käyvät suuret aallot, halutaan sitä tai ei. Se herättää tunteita ja ajatuksia, myönteisiä ja kielteisiä, uhkia ja pelkoja, paljon ylimääräistä työtä ja riittämättömyyden tunnetta, mutta myös mahdollisuuksia. Nämä kaikki tuntemukset saattoivat kasaantua syksyn tiiviin työtahdin myötä, vanhojen organisaatioiden alasajon, uuden kunnan organisaation synnyn, hallinnon ja talouden luomisen myötä ja vielä kunta- ja palvelurakenne selvitysten painaessa päälle. Eikä yhtään tilannetta parantanut se, että lähes viikoittaiset hallituksen tai valtuuston kokoukset venyivät iltamyöhään. Ja lisäksi vielä syksyinen viikonlopun talousseminaari ja sen valmisteleminen. Moni asia, erityisesti henkilöstö siinä kiireessä jäi vähemmälle huomiolle. Työmoraali kaikilla oli ja on korkea, minkä kaikki poliittiset ryhmät ovat panneet merkille ja josta koko uuden kunnan henkilökunta ansaitsee kiitoksen

Kunta on päätöksenteossa yrityselämää monimutkaisempi ja hitaampi demokratian eli kuntalaisvallan johdosta. Valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuu lukuisa joukko kyseleviä, keskustelevia ja omia tai ryhmän asioita esittäviä luottamushenkilöitä. Päättäjien uusiutumisen (uusi kunnanhallitus) ja lisääntymisen (yhdistetty valtuusto 44 jäsentä) myötä myös tarve selvittää, keskustella avoimesti ja päättää asioista lisääntyi. Aina ei päätöksenteossa päästä yksimielisyyteen, mutta äänestäminen ja lopputulokseen tyytyminen, sekä sen kunnioittaminen on olennainen osa demokratiaa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on edennyt vaiheeseen, jossa tulee valmisteltavaksi 31.8.2007 mennessä toimeenpanosuunnitelma ja antaa kunnan selvitys yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi tai kuntaliitoksien luomiseksi. Mynämäki haluaa kuunnella ja edetä tässä asiassa myös naapurikuntien kantoja kunnioittaen, koska toimeenpanosuunnitelma on tehtävä yhteistyössä lähikuntien kanssa.
Mynämäen kunnassa on ollut jo vuosia meneillään laaja yhteistyömuotojen haku ja selvitys naapurikuntien kanssa ja samanaikaisesti omassa kunnassa talouden ja rakenteiden sovittaminen isompiin kokonaisuuksiin, vahvimmin terveydenhoidon, toisen asteen koulutuksen ja teknisentoimen yhteistyön osalla. Palveluja on myös myyty naapurikunnille.

Valmistautuminen muutokseen olisi varmasti voinut olla parempaa, ennakoivampaa, jos asiaa katsoo isojen yritysten johtajien ja konsulttien silmin. Heille muutos ja sen kohtaaminen on jokapäiväistä työtä. Johtoryhmämme, viranhaltija- ja luottamushenkilöjohto on myös meillä vuosia valmistautunut koulutuksin, kurssein ja konsulttien avulla parantamaan työyhteisöä, työkykyään ja näin kohtaamaan tulevat muutokset. Organisaatiomuutoksen ennustettu kehityskaari on aina alussa ns. sekaannusvaihe, jolloin suorituskyky ja tehokkuus laskevat ja vasta sitten alkaa sitoutuminen, uudistuminen ja kehittyminen. Olemme nyt siellä aallonpohjalla. Professori Marja-Liisa Manka on esittänyt luennossaan "Hyvin johdettu muutos"; - Muutos on mahdollisuus, pieni kaaos ei ole pahasta!

Arvoisa Juhlaväki, Mynämäen ja Mietoisten kuntien asukkaat.

Olemme historiallisessa hetkessä, mutta ei ainutlaatuisessa. Nyt vuoden vaihtuessa toteutuu kuntien lakkautuksia tai liitoksia 14, joista 9 tässä läänissä, lähimmät Raumalla ja Vammalassa. Mynämäen kunnalla on myös aiempia kokemuksia kuntaliitoksesta 30-vuoden takaa Karjala Tl. kunnan kanssa. Nyt syntyvä uusi, tällä alueella iso, elinvoimainen ja vahva kunta on tavallaan paluuta menneeseen, yhteiseen seurakunnalliseen historiaan, silloiseen emäpitäjään.
Lähes 140-vuoden asumusero päätyy nyt maaherran sanoin järkiavioliittoon. Aiemmin suoritetut kosioretket eivät ole päätyneet suosiollisesti. Toki seurustelua, läheistä kanssakäymistä on ollut kaikenaikaa monella alalla, terveydenhuollossa, koulupuolella mm. yläasteen ja lukion osalla, yhteisiä järjestöjä. Liike-elämä, erityisesti pankit ovat toimineet esimerkillisesti hedelmällisen yhteistyön ja yhteenliittymisen edelläkävijöinä. Nyt myös seurakunnatkin.

Olemme mekin kuntina edelläkävijöitä reagoimalla ympäristön muutoksiin ennakoiden tulevat asiat. Haasteita riittää kunnallisissa palveluissa, uusia on jo näköpiirissä. Kaikki kunnat joutuvat 2007 alussa miettimään yhteistyön suuntia ja yhteenliittymiä. Tähän lakisääteiseen tehtävään joutuu uusi kuntammekin tästä liitoksesta huolimatta, ainakin perusterveydenhuollon osalta. Ehkä tämä on vasta ensiaskel johonkin vielä suurempaan yksikköön.
Tällä liitoksella säilytämme lähipalvelut lähellä, kehitämme asemaamme alueen palvelukeskuksena, olemme taloudellisesti vahva, houkutteleva yhteistyökumppani. Vahvistamme näin asemaamme alueen ja maakunnan kuntakentässä.

Uuden kuntamme nimi tulee Mynämäestä, vaakuna Mietoisista. Kolme (kullan-) keltaista sulkaa punaisella pohjalla maakuntamme väreissä. Heraldinen tulkinta sulista on kolmesta Mietoisissa syntyneestä tai asuneesta suurmiehestä. Uudessa kunnassa heitä olisi jo enemmän.
Esitänkin lisätulkinnaksi kolmelle sulalle; vanhan emäpitäjän, nyt uuden kunnan alueen muodostavat kunnat; Mynämäki, Mietoinen ja Karjala.

Eläköön uusi merellinen Mynämäki. Kehitystyö palveluille voi jatkua lisääntyneillä voimavaroilla, uudistuneella, haasteellisellakin organisaatiolla.

Onnea ja menestystä vuodelle 2007, Mynämäki ja kaikki mynämäkeläiset !

Vakan alta 7.11.03
Kuka minä olen ?

Millainen luulen olevani ja mitä muut minulta toivovat? Tätä ovat Mynämäen kunnan osastojen johtajat, esimiehet ja luottamusjohto kyselleet, pohdiskelleet, opiskelleet ja testanneet kevään ja syksyn aikana järjestetyssä esimiesvalmennuksessa.
Kolme kaksipäiväistä esimiesten valmennusjaksoa on nyt päätöksessä ja tuotoksia sovelletaan kaiken aikaa käyttöön. Tavoitteiksi asetettiin valmiuksien kehittäminen ihmisten johtamisessa, oppia tuntemaan itsensä johtajana, johtamistyylin vahvuudet ja kehityshaasteet, vuorovaikutustaidot sekä ehkä kaikkein tärkeintä ; oppia luovaa ajattelua.

Tähän koulutukseen, arviointiin ja testaukseen osallistui kunnan osastopäälliköt, esittelijät, valmistelijat, koulujen rehtorit sekä osa valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista, kaikkiaan 29 henkilöä.
Ensimmäisellä jaksolla tunnistettiin omia ajattelutapoja ja löydettiin paikkamme ns. tyyppientalosta. Kyllä ainakin kaverien kohdalla tuntui ominaisuudet, taipumukset ja luonteenpiirteet olevan arviossa kohdallaan.
Erilaisten työmenetelmien opettelu ja niiden avulla syntyi myös mittava määrä aineistoa, strategioita, ongelmia, visioita, ideoita ja lukuisia käytännönläheisiä toimintoja.

Tärkeimmäksi ja mielenkiintoisimmaksi asiaksi muodostui ns. 360-arviointi. Siinä omat toimintatavat verrattuna muiden odotuksiin, niiden mahdollisesti suurikin ero ja ristiriita tuli hyvin esille. Omien, alaisten, kollegoiden ja esimiesten arvoita kertyi kaikkiaan 281 henkilöltä, joten varsin kattavasta mielipidekartoituksesta on kyse. Kerättiin siis palautetta niiltä ihmisiltä, joiden kanssa esimies päivittäin työskentelee.
Kysymykset ja arvioitavat asiat oli ryhmitetty pääaiheisiin ja ne edelleen toimintatapoja tai ominaisuuksia kuvaaviin alakohtiin. Palautteen tulkinta eli arviointi on tiivistetty muutamaan sivun mittaiseen raporttiin ja kaavioon. Jokaiselle esimiehelle on laadittu henkilökohtainen raportti, pisteet, muiden odotukset ja omat kehittämistarpeet. Koko kunnan ryhmä sai keskiarvoksi 4,4 (max. 6,0), mutta alakohdittain tai henkilöittäin arviot vaihtelivat jopa ääriarvoissa 1 ja 6. Tärkeimmäksi yhteiseksi huoleksi näytti nousevan tiedottaminen, ja nimenomaan oleellisesta tiedottaminen, sitten yhteistyö ja joukkuehenki. Poikkeuksetta esimiehen oma arvio itsestä on paljon korkeammalla kuin alaisten tai jopa kollegoiden arviot. Suurin hajonta tuli arvioitaessa kahdenkeskistä yhteistyötä, paljon täysiä pisteitä mutta myös eniten ykkösiä, toki vain muutamassa paperissa.
Omalla kohdallani kehittämistarpeita ovat palautteen antaminen, tarkoittaa ruusuja ja risuja. Myös kokouksissa osallistuminen päätöksentekoon ja sitouttaminen päätöksiin eli innostavampi ja jämäkkäämpi ote. Mitenkähän vanha koira oppii uusia temppuja?
Arvio on aiheuttanut paljon toimintaa ja ajattelua. Palautetta käsitellään jatkossakin eri henkilöryhmissä, joissa esimiehet ja alaiset keskustelevat ja seuraavat kehityskohteiden edistymistä. Valmentajina toimivat Innotiimi Oy:n asiantuntijat, joilla on vuosien kokemus ja tutkimustieto elinkeinoelämän johdon koulutuksesta. Yllättävän hyvin se näyttää soveltuvan kunnalliselämään, julkiselle sektorillekin.
Koulutus asetettiin kuluvalle vuodelle yhdeksi kunnan painopistealueeksi. Tilaisuuksiin ovatkin osallistuneet lähes kaikki kunnan henkilöstöryhmät, valtuutetut, muut luottamushenkilöt ja yleisötilaisuuksien kautta kuntalaisetkin. Samaan aikaan uudistetut kunnan johto- ja muut säännöt ja uudet lait saatetaan päivän mittaisilla tietoiskuilla viran-j a toimenhaltijoiden tietoon ja käyttöön.
Olemme kaikki hyvin erilaisia yksilöitä, toimimme ja ymmärrämme asiat monin eri tavoin. Hyvä “pomo” tuntee itsensä ja alaisensa. Hän tietää, miten asiat tulee viedä eteenpäin, kuka toimii ja syttyy heti, kuka taas miettii asiaa yön yli. Nyt olemme tutkineet itseämme ja kartoittaneet hyvät ja huonot puolet, parantaneet harjoituksilla luontaisia taipumuksia ja hankkineet lisää tietoa ja taitoa, joten Mynämäessä pitäisi tämän perusteella olla entistä kyvykkäämpiä päättäjiä, johtajia, esimiehiä. Aika näyttää !

Kari Mäkelä valtuuston puheenjohtaja

Kuntarakenteet ja valtionosuudet uusiksi ! -Jäämmekö vain odottamaan ?

Kuntien valtionosuusuudistuksen poliittinen käsittely on meneillään hallituksessa. Varsinaiset päätökset ja esitykset eduskunnalle tehdään ensivuoden aikana valtio-kuntasuhteesta ja järjestelmän tehostamisesta. Lisäksi hallituksen on tarkoitus tehdä tarpeellisia uudistuksia kuntarakenteessa, mikä tarkoittaa palvelujen järjestämistä nykyistä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Valmista pitäisi molemmissa hankkeissa tulla tällä vaalikaudella, vuoteen 2008 mennessä.

Nyt alkaisi olla kiire toimia, aikaa on ehkä vain vuosi, ehkä ei sitäkään. Vai jäämmekö odottamaan valtion kunta- ja palvelurakennehankkeen tuloksia ja sen mukanaan tuomia lainsäädännön muutoksia. Jolleivät kunnat ole nyt aktiivisia palvelutuotannon uudistajia vapaaehtoisesti, valtiovalta tulee sen tekemään lainsäädännön avulla.

Esille on noussut myös tarve karsia kuntien lukumäärää huomattavasti, joskin pelkästään se ei ole ongelman ratkaisu. Valtakunnallisesti Kokoomus ja Sosialidemokraatit liputtavat suuren kokonaisremontin puolesta “Tanskan malliin”, Keskusta kallistuu luonnollisesti syventyvän yhteistyön suuntaan. Valtiovarainministeriöstä (Kallionmäki, Sailas) viestitetään, että aika on kypsä perusteelliselle kuntarakenneuudistukselle. Esillä ollut palvelukunnan koko, 20000-30000 asukasta, nielaisisi valtaosan Varsinais-Suomen kunnista.

Miten me Mynämäessä, miten naapurikunnissa, miten me Turunseudulla, miten me maakunnassa se tehdään? Kuka käynnistää, kenen kanssa, millä aloilla? Kuka tai ketkä toimivat muutosjohtajina. “Moottorina” olemisesta on meillä Mynämäessä lähihistoriasta huonoja kokemuksia. “Pyörä” pitäisi kai keksiä joka taholla samaan aikaan. Kuka ottaa haasteen vastaan.

Hyvää kevättä !

Mynämäessä 1.5.2005
Kari Mäkelä
Valtuuston puheenjohtaja

Copyright © 2008