Koti
Ylös
HENKILÖKUVA
LUOTTAMUSTOIMET
TULEVAISUUS
OLEN TAVATTAVISSA
KUVIA
KIRJOITUKSET JA PUHEET

REILU SUOMI

www.kunnat.net

Paras-hanke

Radio Taajama

Eduskunta

Etusivulle

www.oikeus.fi

www.ulosotto.fi

Mynämäen Demarit

www.sdpvs.fi

www.sdp.fi

Vierailijoita sivuilla 1.11.06 alkaen:

 Counter Stats
beauty products
beauty products Counter

 

 

Koulutus, kulttuuri ja liikunta

Suomalaisessa yhteiskunnassa koulutuksen perusturva ja mahdollisuudet itsensä jatkuvaan kehittämiseen ovat kaikilla kansalaisilla. Perusopetuksessa Suomi on maailman kärkimaa. Elinikäisen oppimisen perusta on vankka. Toisella asteella jokaiselle nuorelle on olemassa jatko - opiskelupaikka. Suomalainen järjestelmä on ainutlaatuinen, koska opiskelua voi halutessa jatkaa korkea - asteella vaihtoehtoisia reittejä. Opiskelijan aikaisemmista valinnoista riippuvaisia koulutuksellisia umpiperiä ei enää ole.

Suomalainen koulujärjestelmä tulee kohtaamaan suuren muutoksen ikäluokkien pienetessä. Vuonna 2010 on peruskouluissamme 60 000 oppilasta vähemmän kuin tänään. Tämä on johtanut siihen, että kunnat suunnittelevat yhdessä kouluverkkoaan päättämällä siitä mitä kouluyksiköitä tullaan säilyttämään ja kehittämään, mistä taas luovutaan. Selvä kehittämissuunta on perusopetuksessa ollut yhtenäiseen perusopetukseen siirtyminen. Uusia 1-9 vuosiluokan yksiköitä on perustettu jo muutamia satoja. Ammatilliselle ja lukiokoulutukselle ollaan perustamassa yhä useammin yhteistä ylläpitäjää. Samoin aikuiskoulutuksen ja toisen asteen yhteyttä on vahvistettu perustamalla laajoja koulutuskonserneita. Tärkeää on ryhtyä rakenteelliseen muutostyöhön riittävän ajoissa.

Kulttuuri

Suomalaisen kulttuuripolitiikan keskeisiä arvoja ovat demokratia, yhteiskunnallinen tasa-arvo ja kulttuuripalvelujen saatavuus. Kulttuuri ja taide ovat keinoja saada elämyksiä, työllistyä, viettää mielekästä vapaa-aikaa ja kehittyä yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Kulttuurin tehtävä on herättää ajatuksia. Parhaimmillaan kulttuurielämykset auttavat ymmärtämään erilaisuutta yhteiskunnassa sekä lisäävät suvaitsevaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Kaikilla ihmisillä tulee olla mahdollisuus nauttia kulttuurista ja taiteesta, osallistua kulttuurielämään. Koulutuksellisten ja muiden kulttuuristen kynnysten lisäksi tulee muita osallistumisen kynnyksiä madaltaa. Näitä voivat olla alueelliseen etäisyyteen, taloudellisiin tekijöihin, vähemmistöasemaan, liikkumis- tai toimintaesteisiin ja muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai elämäntilanteisiin liittyvät esteet. 

Liikunta 

Suomalaiset tarvitsevat lisää liikuntaa, sillä he liikkuvat kaikissa ikäryhmissä liian vähän. Lasten ja nuorten kunto on laskenut maassamme, vaikka urheiluseurojen toimintaan osallistuu joistakin ikäluokista lähes puolet lapsista. Lasten lihavuusongelma myös on noussut aiempaa näkyvämmin esille. Perusongelmana on perinteisen arkiliikunnan väheneminen, koululiikunnan vähäisyys ja epäterveelliset ravitsemustottumukset.
Työikäisen väestön osalta Suomea uhkaavat monet liikunnan puutteesta johtuvat kansantaudit. Aikuisiän diabetes, liikalihavuus, osteoporoosi eli luukato, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit ovat tärkeimpiä esimerkkejä sairauksista, joiden ehkäisyssä ja hoidossa liikunnalla on erittäin tärkeä merkitys. Myös mielenterveysongelmia voidaan monella tavalla ehkäistä ja hoitaa lisäämällä liikuntaa.

Copyright © 2008